Tuhon tiellä - The Way of the Gun (2000)

Nimi Christopher McQuarrie seisoo Tuhon tiellä (The Way of the Gun, 2000 USA) videon kannessa ja perässä lukee "Epäillyt" -elokuvan käsikirjoittaja. Joten tyhmempikin tietää mitä on odotettavissa. Curtis Hansonin ohjaama Epäillyt (The Usual Suspects, 1995) elokuva on, sanotaanko jopa kieroutuneen ovelasti nivottu trilleri, jonka katsominen useita kertoja tuottaa silti nautintoa. Itse en ole vielä katsonut sen kuin kerran, mutta uusinta koittaa kunhan aikaa on. Oscarilla palkittu McQuarrie päätti tehdä myös oman elokuvan muutaman vuoden kuluttua, ja Tuhon tiellä on tutunoloista rikostarinaa, jonka loppuratkaisua ei voi kuin arvuutella. Kahtena kidnappaajana nähdään nuori ja salskea Ryan Phillippe (Julmia aikeita, 54) ja Epäillyistä tuttu Benicio Del Toro (Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, Traffic).

Parker (Phillippe) ja Longbaugh (Del Toro) ovat rikoskumppaneita ja miehet hoitavat kylmäverisesti lähes pelkästään raharyöstöjä. Kumpikin on valinnut "helpomman" tien elämässä, rikollisena. Erään rahan ansaitsemiskeikan jälkeen korviin kantautuu 15 miljoonan eri syyn yhteissumma, joka huokuttelee nämä taparikolliset kuin haaska korppikotkia.

Rikas pariskunta on maksanut nuorelle naiselle kyseisen 15 miljoonan dollarin summan, joka taas on lupautunut synnyttämään terveen lapsen lapsettomalle pariskunnalle. Tässä vaihtokaupassa kumpikin osapuoli hyötyy, mutta Parkerin ja Longbaughin astuttua mukaan jää "pakasta" aina yksi tyytymätön. Kun henkivartijat epäonnistuvat ja raskaana oleva nainen (Juliette Lewis, Syntyneet tappajiksi) kidnapataan Meksikoon alkaa paljastua raskauden taustatietoja, joita kaikki eivät halua uskoa. Ja pieni motelli Meksikon rajalla tuntuu käyvän kovin pieneksi paikaksi niin monelle aseelle.

McQuarrien kieroutunut trilleri on yhtä vakuuttava mitä Epäillyt tai Curtis Hansonin myöhäisempi L.A. Confidential. Tarina elää aivan omaa rytmiään, katsojan on turha yrittää hallita tapahtumia. Ohjaaja McQuarrie, joka on myös käsikirjoittanut elokuvan ja ohjailee katsojaa todella taidokkaasti, eikä hellitä hetkeksikään. Henkilökohtaisesti nautin juuri tällaisesta katsojan "huijaamisesta" ja hallitsemisesta. Sitä vain ihastelee kuinka tapahtumat kulkevat silmien edessä, eikä niissä tunnu olevan mitään järkeä, mutta kuitenkin sitä tietää kuinka perusteellisesti ohjaaja on perillä tulevasta. Tuhon tiestä jää uupumaan sellainen loppullinen "big bang", suuri yllätys, joka yleensä paljastetaan aivan viimeisellä minuutilla (niin kuin Epäillyissä), mutta toisaalta en jäänyt kaipaamaan paljoakaan sellaista. McQuarrie kuitenkin pilailee juuri ennen päätöstä juuri kyseisten huipennuksien kustannuksella, pirullinen mies.

Kun Tuhon tiellä näyttelee sellaiset nimet kuin Benicio Del Toro, Juliette Lewis ja James Caan hommaa kulkee hienosti myös näyttelijöiden puolella. Del Toro ei tee samanlaista voittoa kuin Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa, mutta huonoksi en uskalla haukkua. Lewis kuin myös Caan (Sinisilmä-Mickey) ovat aivan omaa luokkaansa, kuin aina. Caan sopii juuri tällaisen veteraanirikollisen rooliin, joka ei löysää vyötäänsä kuin vatsa voittajana.

Siloposkista (leffassa arpia saava) Ryan Philippe ei ole ollut suosikkinäyttelijäni. Ehkä siksi, että mies tuntuu kaatavan naisia aivan liian helposti. Tuhon tiessä tällainen ei haittaa ja hän on löytänyt itselleen sopivan elokuvalajin. Nuoresta mallipojasta on tullut kylmäverinen murhaaja, eikä maailmassa ole koskaan yhtään ylimääräistä tappajaa.

Kun elokuva kruunataan sopivan tyylikkäillä dialogeilla ja trendikkäällä toiminnalla on se ansainnut ehdottomasti "mestariteoksen" -arvosanan. McQuarrie osaa kirjoittamisen lisäksi myös rakentaa todella tyylikkäitä tulitussessioita, jotka ovat vauhdin lisäksi myös uudenlaisia, ehkä myös realistisempia. Uskallan siis odottaa mieheltä uutta elokuvaa tai käsikirjoitusta.