Villit kuviot - Wild Things (1998)

Villit kuviot (Wild Things, 1998 USA) olikin sitten sellainen mitä odotukset lupasivat. Tälläkään kertaan ei tarvinnut kääntyä ennustuseukon puoleen, että olisin saanut tietoon elokuvan juonen. Erittäin mutkikas ja nautittava juoni, osittain.

Juonihan kertoo siitä, kun oppilaan ohjaaja saa syytteen raiskauksesta. Jutussa kaikki tuntuu olevan opettajaa vastaan. Pian myös toinen tyttö alkaa syyttää opettajaa raiskauksesta ja lähentelystä. Opona oleva Matt Dillonin tuska kasvaa vain ja hän joutuu lähtemään pois kaupungista kokonaan.

Eräät himot pääsevät tässä eroottisessa trillerissä esiin erittäin hyvin, nimittäin rahanhimot saadaan ilmenemään todella mallikkaasti. Juoni oli todella monimutkainen ja jos kerran tipahti tästä juonesta pois niin mukaan pääseminen ei ollut todellakaan helppoa. Katsoin elokuvan melkein kaksi kertaa jotta juoni hahmottui. Joko käsiksessä tahi ohjaajalla oli tullut eräänlainen kömmäys. Koska päätös jäi jotenkin epäselväksi, ja tällä meinaan sitä, että kaikki yksityiskohdat eivät olleet realistisia tai mahdollisia. Ja luulen, että ohjaaja ei ole tarkoituksella jättänyt sellaista loppua, vaikkapa kakkososaa varten, sitä en usko.

Leffassa on muuten pari aika hyvin onnistunutta sekstailukohtausta. Harvinaista tavallaan, sillä suuremmin ei löydy tämän tasoista erotiikkafilmiä hyllyistä. Tietenkin jos se on jokin ranskalainen "pornis". Matt Dillon on mielenkiintoisen lipevä näyttelijä jonka aikaisemmista leffoista ainakin Sekaisin Marista on muistissani. Denise Richardsin aikaisemmista elokuvista ainakin muistan tämän reilut vuoden vanhan fasistisen avaruusräiskintäsotkun Starship Troopersin.

Kokonaisuudesta yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka elokuvassa olikin kauniit ja naiset ja ovela juoni niin ehkä jälkimmäinen oli se joka sekoitti kokonaisuuden huonommaksi. Juoni kääntyi koko ajan vain paksummaksi ja paksummaksi. Loppu siis oli aika tuhtia tavaraa ja se alkoi ehkä puuduttaa. Sanotaan jotain hyvääkin: ainekset elokuvalle olivat todella mahtavat. Pienemmällä sekoilulla olisi elokuvasta saatu hienoa jälkeä, vaikkapa samanlaista kuin The Gamesta.