Starship Troopers - Universumin sotilaat - Starship Troopers (1997)

Paul Verhoevenin (mm. Robocop, Total Recall) ohjaus Starship Troopers - Universumin sotilaat (Starship Troopers, 1997 USA) toimii upeasti kutkuttavana scifi-jenkkihehkutus-militantti-maailmanpelastus-alienparodiana, mutta tosikot älkööt vaivautuko. Tämä elokuva jakaa leffayleisön mielipiteet tarkkaan kahtia. Toiset yökkäävät jo nimen kuullessaan, toisia hymyilyttää, ehkäpä hieman naurattaakin (aidosti iloisella tavalla). Itse kuulun jälkimmäiseen kaartiin ja nautin elokuvan jokaisesta yli-isänmaallisesta tirautuksesta. Elokuvan satiiri on näppärää ja oivallista.

Elokuva on täynnä koomista fasismia ja avaruusoliosplatteria. Joka väliin tupattu patrioottinen propaganda on enemmän kuin hilpeää. Verhoevenilla on erittäin onnistunut ironinen ote eturintamassa seikkaileviin siloposkisiin teini-idoleihin. Lässyilyäkin mahtuu mukaan, jos sitä joku sattuisi kaipaamaan. Johnny Rico (Casper van Dien: Orbit, Beverly Hills 90210 ) lähtee armeijan leipiin leikkimään sotaa ensirakkautensa Carmenin (Denise Richards: Star Trek, Nemesis, Beverly Hills 90210) perässä ja joutuu mukaan hillittömään alienhyönteisten ajojahtiin. Suurimman nautinnon tässä elokuvakokemuksessa synnyttävät inhottavat Klendathun tappajaötökät, jotka repivät, silpovat ja mörssäävät kaiken tielleen tulevan paitsi toisensa. Karuja ihmiskohtaloita ei piilotella, vaan ne läväytetään katsojan iloksi suoraan silmille. Basil Poledouris vastaa kunnioitettavalla tyylitajulla elokuvan mainiosta musiikista, joten soundtrack on erittäin hyvä.

Väkivaltaa ei tästä tulevaisuuden kuvauksesta puutu, kuten elokuvan ohjaajalta jo voimmekin odottaa. Starship Trooperissa kaatuu miestä kuin viljaa ja avaruusoliot lätkitään armotta pois päiviltä. Kaikki tämä ylenpalttinen läiskintä on kuitenkin melkoisen herkullista ja viihdyttävää katseltavaa. Efektit ja muu vuodatuksellisuus vaativat kaverikseen kunnon äänentoiston ja valkokankaan, eikä popcornia sovi unohtaa saatika sopivan avointa ja virnuilevaa mieltä.

.