The School of Rock (2003)

The School of Rock (2003 USA, Saksa) on tuoreen komedianaama Jack Blackin uusi rock-musiikilla leikkivä irrottelu. Miekkonen on tällä hetkellä nouseva tähti. Viimevuosien elokuvat Hal ja iso rakkaus ja Orange County olivat sarastus tulevasta koomikosta. Näitä ennen Black on esiintynyt useammassakin elokuvassa sivuosissa (Demolition Man, Waterworld, Sähköputkimies, Mars hyökkää! ja eritoten High Fidelity). The School of Rock rajaa Blackin roolihahmon sopivasti omalle alueelleen, joten suoranaisesti mistään Jim Carreyn tai esimerkiksi Martin Lawrencen selättäjästä ei ole kyse.

Dewey Finn (Black) kepittää rock-bändissä ja asuu ystävänsä Nedin (Mike White, myös käsikirjoittaja) kustannuksella tämän asunnossa. Bändin breikkausta ja stadionkeikkoja odotellessa Deweyta hiillostetaan maksamaan vuokransa. Samaan aikaan myös bändi potkaisee miehen ulos orkesterista. Ennen kuin Dewey kerkiää myymään Henrix-kitaransa rahapulassaan, tarjoutuu hänelle tilaisuus päästä ala-asteen opettajaksi, vaikkakin kämppäkaverinsa Ned Schneeblyn nimellä. Mitä muutakaan rokkari osaisi opettaa kuin rockin lyhyen oppimäärän?

The School of Rock keräilee irtovitsejä erilaisista väärinkäsityksistä, joita syntyy opettajan roolista kuin kouluprojektiksi naamioidusta bändikisasta. Blackin hahmo ei onneksi jämähdä ensimmäisen kohtauksen tasolle, vaan hahmosta kasvaa anteeksiantava ja jopa lapsia kunnioittava. Elokuvan tarina ei sisällä kovin härskejä vitsejä, joten kohderyhmänä voidaan pitää myös nuorempia katsojia. Samoin sanoma ja opetukset ovat selvästi nuoremmalle yleisölle kohdistettuja. Tämä toisaalta syö elokuvan rock-imagoa, kun rosoisuus ja kapinointi puuttuvat tunnelmasta eikä rock-trivialla paljoakaan herätellä vanhempien katsojien muistoja. Vaisua tunnelmaa eivät pelasta edes tutut rokkibiisit The Clashiltä, Kissiltä, The Doorsilta ja AC/DC:ltä.

Jack Black onkin elokuvan pelastus. Mies ei esiinny samanlaisella raivolla mitä Jim Carrey, vaan on enemminkin sympaattinen laukoessaan oppeja näsäviisaille lapsille. Musiikkikohtaukset toimivat elokuvassa erinomaisesti, joissa Black pääsee irrottelemaan tosissaan. Nyt The School of Rock viihdyttää pituutensa verran ollen selvästi keskitasoinen komedia.