Rentun
ruusu (2001)
Timo Koivusalon toinen laulajakuvaus nostaa nousussa olevan näyttelijän
Martti Suosalon sivuosasta pääosaan. Rentun ruusun (2001
Suomi) kuvaus ei ole paljoa muuttunut Kulkurin
ja joutsenen ajoista. Tarina etenee vahvasti ajassa, hidastellen
tärkeiden ajanjaksojen kohdalla, mutta kulkien kuitenkin siihen
loppuun asti jolloin "the end" -tekstin kuuluu ilmestyä ja rentun
ruusun kuihtua. Kansan sydämessä taiteilija Irwin Goodman on pysynyt
kymmenen hiljaiselo vuoden jälkeen. Tämä ei ollut yllätys.
Irwin Goodmanin vaikutuksesta kantakapakoiden laulattajana ja tasamaan
tallaajien keskuudessa ei voi kiistää. Vaikka taiteilijalla ei olekaan
enää sellaista vaikutusta kuolemansa jälkeen mitä eläessään, soi
Rentun ruusu silti rahisevana levysoittimissa. Goodman ansaitsee
elokuvan, joka on myös kunniaksi hänelle, olkoon rikosrekisteri
sitten kuinka täynnä tahansa. Ensisijaisesti elokuvat ovat kuitenkin
omistettu yleisölle, joka pääsee uudelleen kosketukseen menneeseen.
Timo Koivusalon Rentun ruusu kertoo Goodmanin historiikkia katkonaisesti
keräillen sieltä täältä tapahtumia pyrkien sitä kautta kertomaan
laulajan tarinan. Elokuvallisesti se jää kuitenkin ikävästi sirpaleiseksi,
eikä koko jutulle löydä sellaista yhdistävää nuoraa, jolla Markku
Pölönen kietoi Baddingin.
Rentun ruusu haahuilee pahasti vielä kyynelteitä raottelevalla puolella
sotkiessaan Irwinin lapsuusajan tapahtumia kuolemaan. Irwin ei elä
kuin lp-levyillä, ei Koivusalon elokuvassa.
Taas kerran kotimainen suurelokuva joutuu olemaan parasta vain
näyttelijätasolla. Kun juoni ei iske, joutuvat näyttelijät pistämään
itsensä likoon. Irwininä taituroiva Martti Suosalo kerkesi vuodenvaihteessa
esiintymään seremoniamestarina myös Aira Samulinin säihkyvässä elokuvassa
Tango kabaree. Yhteistyö ohjaaja Koivusalon kanssa jatkuu.
Koivusalo on tehnyt rohkean valinnan valitessaan juuri Suosalon
osaan. Vaikka Suosalo tuntuukin ainoalta vaihtoehdolta ei miesten
yhteistyö näytä toimivan kankaalla. Esko Nikkari veteraani rekkakuskina
taas kertoo kuinka itsenäinen näyttelijä voi olla. Tunnetusti Nikkari
taitaa mahtavat kehoneleet, jotka kuorrutetaan iskevillä puhevuoroilla.
Muissa osissa kohtalaisesti esiintyvät Ilkka Koivula Vexi Salmena,
Irwinin vaimona Riitta Salminen ja taiteilijan äitinä vakuuttava
Maija Haukinen.
Rentun Ruusu ei yllä Kulkurin ja joutsenen tasoiseen biopic -kuvaukseen.
Irwinin hahmo jää harmittavan sekavaksi (pääsyynä nopeutettu kerronta,
jolloin rappiovuodet ilmenevät turhankin nopeasti). Tällaisia puutteita
ollaan yritetty paikkailla originaali Vexi Salmen kerronnalla, mies
jopa on päästetty filmille selittämään kapakan savuisessa miljöössä.
Kuvaus elokuvassa on parantunut askeleen sitten Kulkuri ja joutsenen,
on viitsitty keskittyä hyvien kuvauspaikkojen hyödyntämiseen (toisinaan
maisema ei kyllä muistuta Stuttgardia).
Rentun ruusun ei uskoisi avaavan nuoremmalle sukupolvelle Irwinin
menneisyyttä ja maestron aikana eläneille elokuva voi kirvoittaa
vain henkilökohtaisia muistoja. Silti yleisö uskoo ja lähtee katsomaan
teatteriin Rentun ruusua, sen on osoittanut ensi-iltaviikonlopun
ennätys ja eilinen vierailu paikallisessa teatterissa. Reilusti
etukäteen teatteri oli jo täyttynyt täyteen ja viimeiset saivat
varmasti tyytyä huomiseen esitykseen.
Tämän elokuvan jälkeen on kuitenkin hyvä pitää taukoa taiteilijoista
kertovista elokuvista. En usko, että kukaan haluaa nähdä tarinaa
Bom Funk MC'stä tai Samuli Edelmannista pääosassa Samuli Edelmann.
teksti: © 2001 Raimo Miettinen

|