Man
on the Moon (1999)
Uskomaton kokemus, hyvä elokuva voi tarjota todella paljon. Milos
Formanin ohjaama elokuva on elokuva, joka ei paljoa visuaalisilla
hienouksilla retostele, eikä yritä saada ihmisiä tuntemaan iloa,
jostain rakkaussuhteesta. Man on the Moon (1999, USA, Iso-Britania,
Saksa, Japani) tarjoaa hyvää ja reilua elokuvaa.
Itselleni tuntematon Andy Kaufman lähestyy nyt ensimmäistä kertaa
minua. Vaikka Kaufman onkin hiukan piiloutunut Formanin maskiin
niin silti hänestä tuntuu löytyvän ulottuvuuksia ja muotoja, joita
harvoin pääsee kokemaan elokuvissa. Inhimillisen olemuksen Andy
Kaufmanille on antanut tämän hetken kuumin filmikoomikko Jim Carrey.
Mieheltä saimme maistaa pari vuotta sitten hiukan muutakin kuin
komediallistapuolta elokuvassa The Truman Show. Nyt Carrey jatkaa
vahvaa osaamistaan. Hän osaa luoda Kaufmanista läheisen ja todellisen
ihmisen, jollaiseksi ohjaaja Forman haluaa nyt esittää tämän.
Harvinaisen traagisen ja rikkaan elämän omannut Kaufman on varmaankin
ollut helppo elämänkerran kohde. Toisaalta miehen persoona oli kuin
toiselta planeeltalta, jolloin tarinan kerronta vaikeutuu. Kaufmanin
lapsuus oli suhteellisen normaali, unelmia tv-tähteydestä ja muuta
sellaista. Aikuisikään saavuttua Kaufmanista kasvaa omalaatuinen
hallitsija, joka pyrki saamaan kaiken ja kontroloimaan kaikkea.
Andy Kaufman halusi saada ihmiset reakoimaan, joko vihastumaan tai
ilostumaan. Pääasia, että he toimivat ja miettivät. Kaufman pyrki
olemaan aina askeleen edellä katsojaa. Täten mies onnistui luomaan
kokonaan uudenlaisen viihteenalan, aggressiivisen.
Man on the Moon keskittyy Andy Kaufmanin televisiouraan ja sen
jälkeiseen elämään, aina keuhkosyövän luhistaman taiteilijan viimeisiin
hetkiin. Elokuva pitää energiaa varastossaan aivan loppuun asti,
aina lopputeksteille asti. Vasta silloin katsoja palautuu takaisin
tähän hetkeen.
Elokuvassa Jim Carrey on elementissään, vaikka sitä ei ehkä pystykään
lausumaan yhdellä sanalla millainen näyttelijä hän onkaan. Man on
the Moonissa on muitakin näyttelijöitä Carreyn esittämän Kaufmanin
lisäksi. George Shapiro (Danny DeVito, John
Grishamin Sateentekijä), Kaufmanin löytänyt manageri, jolle
suodaan myös ystävän asema elokuvan aikana. Vaimokseen Andy Kaufman
kosi aikoinaan ohjelmassaan tapaamansa Lynne Marguliesin, jota nyt
esittää nykyisin filmialalle astunut Courtney Love (Larry Flynt
- minulla on oikeus). Ainoastaan Kaufmanin ystävä Bob Zmuda (Paul
Gimatti, Pelastakaa
sotamies Ryan) oli ei-traaginen tapaus, sillä vaimo Lynne ja
George tulivat Kaufmanin elämään kummatkin erikoisilla tavoilla.
Lähes koko elokuvan ajan katsojalle kerrotaan hetkiä "mediakauhun"
rikkaasta ja monimutkaisesta, jossa tapahtumia riitti. Jos elät
vuosia valokeilan keskellä saatat kokea sellaista mistä joku voi
tehdä elokuvan. Andy Kaufmanin elämä tuntuu erilaiselta kuin muiden
julkkiksien. Monroet tai Elvikset ovat kokeneet "tyypillisen" julkkiselämän,
joka päättyy osittain itse aiheutettuun kuolemaan. Milos Forman
onnistuu tuomaan miehen esille juuri sellaisena kuin Kaufman (todennäköisesti)
on ollut. Uskon elokuvalla olevan auttava vaikutus Andy Kaufmanin
muistolle.
teksti: ©
2000 Raimo Miettinen

|