Isku
Mogadishuun - Black Hawk Down (2001)
Elokuvassa Isku Mogadishuun (Black Hawk Down, 2001 USA)
eletään vuotta 1993 Somalian pääkaupungissa Mogadishussa. Maa on
sisällissodassa ja paikalle on lähetetty niin rauhanturvaajia kuin
Yhdysvaltain erikoisjoukkoja ylläpitämään rauhaa. Mogadishussa majaileva
klaanipäällikkö Mohamed Farrah Aidid on estänyt rauhanturvaajien
toimia jo pitkään. Lähes toimettomina lentokentällä oleskelevat
nuoret Delta-erikoisjoukot ja rangerit saavat tehtäväkseen kidnapata
klaanipäällikön avustajia. Operaatio on suunniteltu olevan ohitse
tunnin sisällä.
Historia toistaa itseään, eikä sotaoperaatio meni suunnitellusti.
Taisteluhelikoptereilla kuljetetut erikoisjoukot saavat panttivangit,
mutta joutuvat somalien voimakkaaseen tulitukseen. Mogadishun tuhannet
klaanisotilaat ja kaupunkilaiset tekevät ylivoimaisen vastarinnan
yhdysvaltalaisten sotilaille, joita on vain murto-osa.
Suurohjaaja Ridley Scottin (Bladerunner, Gladiaattori)
sotaelokuva perustuu Mark Bowden menestyskirjaan. Uskollisesti Bowden
teosta seuraava elokuva osoittaa taas kerran sodan kauheudet ja
vääryyden. Yhdysvaltain tappioksi päättynyt operaatio on kuvattu
Scottin ohjauksessa yhtä verisenä ja armottomana mitä Bowden kirjassaan.
Mistään verellä mässäilystä ei voida puhua, vaan tarina noudattaa
tositapahtumia.
Elokuvasta puuttuvat sille tyypilliset sankaritarinat, jotka harvoin
tuntuvat miltään muulta kuin päälleliimatulta rinnanröyhistelyltä.
Tätä tukee myös näyttelijäkaarti, josta ei löydy yksittäistä pääosanesittäjää,
jolle sankaritarina voitaisiin antaa. Tämän takia elokuva tarkastelee
enemmän sivusta tapahtumia, dokumentinomaisesti. Toisaalta elokuva
ei luo syviä suhteita henkilöiden ja katsojan välillä
mitä Bowden romaani edes osittain teki. Vaikka näkökulma onkin
yhdysvaltalaisten joukkojen kautta, ei elokuvassa kertaakaan liehu
Yhdysvaltain lippu. Pääosassa on sota, jossa ei ole voittajia.
Tekniikan suomin keinoin filmille on tallennettu uskomattoman kauheaa
materiaalia. Kamera kulkee mukana luotien keskellä, kranaattien
räjähdyksissä, helikoptereista alas, osoittaen sodan kauheudet.
Leikkauksesta saadun Oscarin lisäksi olisin suonut myös kuvauksesta
palkinnon (Slawomir Idziak). Harvoin ensimmäinen tunti elokuvista
kulkee yhtä vauhdikkaasti.
Lokakuun kolmanteen päivään ja seuraavan päivän aamuun sijoittuva
epäonninen operaatio ei loppujen lopuksi ollut merkittävä. Klaanipäällikkö
Aidid surmattiin myöhemmin ja sotajoukot vetäytyivät presidentin
käskystä, mutta maan sisällissota ja nälänhätä jatkui edelleen.
Elokuva Isku Mogadishuun puhuttelee katsojaa ja saa miettimään.
Se ei päätä tai kerro vastausta, joka onkin ehkä parempi kuin antaa
puolueellinen kanta. Loppujen lopuksi se on positiivisen neutraali
kuvaus kyseisestä sotaoperaatiosta.
teksti: © 2002 Raimo Miettinen

|