Levottomat
(2000)
Pelkoa ei ollut ilmassa, kun Levottomat -elokuvan (2000
Suomi) alkutekstit pyörähtivät käyntiin.
Levottomat on tituleerattu (osittain mainonnan takia) 90-luvun
Käpy selän alla ja itse arvostelijan on hankala ruveta vertailemaan
sillä olen nähnyt vain uudemman näistä kahdesta. Eli vedän ne vaivaiset
kaksi harmaata johtopäätöstä elokuvasta ja se siinä.
Ensinnäkin Levottomat, jonka on ohjannut Aku Louhimies on tällä
hetkellä pyörivistä suomalaisista elokuvista eniten mainostettu
ja menestykseen päin työnnetty, jolloin se on myös keikkunut top-listoilla
ihan kärjessä jo monta viikkoa (eli 3 viikkoa).
Kun alkutekstit oli ohitettu kumman discovalon tahdissa ilmestyi
ruutuun Ari Koski (Mikko Nousiainen, Going to Kansas City), joka
nojaa junan ikkunaa vasten ja katselee ohi kiitäviä lumisia maisemia.
Samalla katsoja kuulee miten Ari ajattelee menneitä. Mies kertoo
kuin kirjoittaisi kirjettä jollekin. Juttu alkaa samanlaisesti kuin
Häräntappoase, että
meinasin jo menettää uskon suomalaisen elokuvan muutokseen.
No ensimmäiset kymmenen minuuttia elokuva eteneekin kuin Häräntappoaseessa,
mutta vaihtaa raidetta ja suuntaa kohti omaa pysäkkiänsä. Päähenkilö
Ari on ambulanssinkuljettaja, joka kärsii yhden illan suhteista
tai oikeastaan sitoutumattomuudesta naisia kohtaan. Ari elää villiä
ja välinpitämätöntä elämää naisten kanssa. Iällä tai naisen aviomiehillä
ei ole väliä, pääasia on vain nussiminen. Kunnes juttuun astuu Tiina
(Laura Malmivaara), joka tuntuu olevan sitoutuvampi persoona mitä
Ari. Ystävänsä painostuksesta ja epävarmuudesta Ari päättää lähteä
treffeille Tiinan kanssa.
Tietenkin luulisi elokuvan tässä kohdin alkavan vajota kaikenlaisiin
rakkauskliseisiin, mutta ohjaaja Aku Louhimies ei päästä Arin mieltä
muuttumaan nössöksi. Niinpä Arin ja Tiinan välinen suhde ajelehtii
kareille ja välillä taas avoveteen, mutta Arin vahva vietti naisiin
ohjaa miehen takaisin muihin naisiin. Tiinan kaverit Ilona, Hanna-Riikka,
Stig ja Riku saavat myös tutustua tähän lempimäkoneeseen. Ari tutustuu
Tiinan naisystäviin hiukan paremmin mitä Tiina olisi halunnut ja
niinpä juttuun tulee uusia solmuja ja lonkeroita, joiden keskellä
on Ari (muna pystyssä).
Levottomat esittää normaalia enemmän paljasta pintaa ja eikä se
tyydy piilottelemaan myös miehisen uroksen sukupuolisuutta. Ikävä
kyllä tällainen nahan tarjonta on vähäistä aikuisillekin tarkoitetuissa
erotiikka-elokuvissa. Filmin sänky-, sohva- ja suihkukohtaukset
ovat avoimia ja tasapuolisia. Tasapuolisuus katsos on tärkeä asia
demokraattisessa Suomessa, joten "yksi pippeli, yksi pimppi, yksi
pippeli, yksi pimppi...".
Näyttelijäkaarti koostuu selvästi tämänhetken nuorista-aikuisista,
joista osa on ollut aikaisemmin elokuvissa tai televisiossa. Televisiosta
puheen olleen, Petteri Summasen rooli Stiginä oli yllättävänkin
vaisu verraten toiminnalliseen osaan Nelosella pyörivässä Isänmaan
toivoihin, jossa Petteri on joskus erittäin hyvä. Irina Björklundin
näyttelemä Hanna-Riikka oli taas oikeaan osunut tähtäys, sillä pappina
toimiva Hanna-Riikka on hävintäänkin vakuuttava.
teksti: ©
2000 Raimo Miettinen

|