Zelig

Zelig (1983)

| DVD
  • 5

Woody Allenin historiallinen dokumentti onkin komedia fiktiivisestä jokamiehestä, Leonard Zeligistä.

julkaistu 2009-11-13 / päivitetty 20.06. klo 20:08

KUVA 4

Zelig terapiassa
Zelig terapiassa 

KUVA 3

Woody Allen
Woody Allen 

KUVA 2

Woody Allen ja Mia Farrow
Woody Allen ja Mia Farrow 

KUVA 1

Woody Allen Zeliginä
Woody Allen Zeliginä 

Zelig

Ohjaus Woody Allen
Näyttelijät Woody Allen, Mia Farrow, Patrick Horgan, Ellen Garrison, Susan Sontag, Irving Howe, Saul Bellow, John Buckwalter
Maa Yhdysvallat
Pituus 72 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat Orion Pictures Corporation
  • Kuva 2
  • Ääni 3
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Woody Allenin tour-de-force on edelleen kaikkien aikojen dokumentti tapahtumista, joita ei koskaan tapahtunut. Nerokas konsepti todellisesta jokamiehestä Leonard Zeligistä (Allen), joka kameleontin tavoin muuttui kirjaimellisesti aina seuransa kaltaiseksi, on toteutettu pettämättömällä tyylitajulla ja itseironisella huumorilla. Mukadokumentti on paitsi ilkikurinen katsaus moniin 1900-luvun keskeisiin ihmistieteellisiin näkemyksiin, myös konkreettisen elokuvateorian taidonnäyte.

Syntyään juutalainen Leonard Zelig, mies jossa 20-luvun ranskalaiset kulttuurieliitit elokuvan mukaan näkivät ”kaiken symbolin”, on 1900-luvun alun kaikki keskeiset humanistiset kysymykset yksissä kansissa: pakonomainen konformisti, joka halusi vain hyväksyntää, mutta päätyi lopulta Natsipuolueen jäseneksi. Zelig oli kaikki ja ei kukaan. Zelig (1983) on silti aivan liian ovela elokuva, että se jäisi omien teemojensa taakan uuvuttamana etäiseksi tai tekosyvälliseksi. Sen sijaan Allen ottaa kaiken irti fantastisen päähenkilönsä ja dokumentaarisen tyylin mahdottomasta ristiriidasta.

Herkeämättä historiallisen dokumentin tyylikeinoissa pysyttäytyvä ja Patrick Horganin koomisella vakavuudella selostama kerronta yhdistää saumatta luottokuvaaja Gordon Willisin materiaalia, aikakaudelta peräisin olevia dokumentinpätkiä ja näiden kahden sekoituksia, kuvakompositioita joita ennen tietokonetehosteita kutsuttiin trikkikuviksi. Ei voi liioitella sitä, kuinka paljon hauskuutta seuraa kontrastista, joka syntyy kun uskottavuuden perinteiset tyylikeinot yhdistetään Allenin absurdin huumorin kanssa. Vaikutusta vahvistaa se, ettei dokumentaarisen tyylin illuusiota milloinkaan rikota, ei vaikka Zelig ”hyppisi seinille”.

Kun neorealistit 40-luvun lopulla julistuksessaan tuomitsivat aikaisemmat elokuvan muodot taantumuksellisina ja epärealistisina, ei dokumenttielokuva säästynyt näiltä syytöksiltä. Zelig osoittaa käytännössä miten dokumentin muotokieli on sen uskottavuuden tae, ei sisältö. Se todistaa lähes vastustamattomasti dokumenttielokuvan totuuden konstruoituneisuuden ja valaisee historiaa kertomuksena, jonka käänteet ovat kaikkea muuta kuin objektiivisia tosiasioita.

Mutta Zelig on tulkittavana liukas kuin nimihenkilönsä; käyttämällä oikeita ihmisluonnon tuntijoita Saul Bellowsta Susan Sontagiin ”dokumentaarisissa” haastatteluissa se esittää heidän suullaan itse omat tulkintansa teemoistaan. Faktan ja fiktion suhdetta sotkee entisestään, kun tosimaailman kirjailijoita on haastateltu kuin maailmassa, jossa Zelig todella on dokumentti. Valtavirrassa Allenin Zelig onkin postmodernin elokuvan ehdoton klassikko.

Kun Zelig on lukuisten sattumien jälkeen joutunut taas eroon rakastavasta psykiatristaan Eudora Fletcheristä (Mia Farrow), hän päätyy Saksaan ja Natsipuolueen jäseneksi. Hitlerin pitämässä puheessa Zelig istuu puolue-eliitin kanssa diktaattorin takana. Tohtori Fletcher on lentänyt Saksaan nähtyään Zeligin uutisfilmissä. Jälleennäkeminen herättää Zeligin konformismin unestaan ja hän heiluttaa Hitlerin takaa tohtorilleen. Kohtaus, jossa alkuperäiseen kuvaan Münchenin puoluekokouksesta on liitetty Allenin innostunut pieni juutalaismies Zelig, tekee Hitlerille sen mikä on pahinta tai parasta heti ymmärtämisen jälkeen. Se ryöstää Hitleriltä pääosaroolin historian pahana suurmiehenä, tekemällä Hitleristä alaviitteen Zeligin tarinassa. Suurinta pilaa mitä Hitleristä voi tehdä on se, ettei diktaatori ole edes hänen kustannuksellaan nauravan vitsin pääosassa. (Ymmärtämistä yritti Hans-Jürgen Syberberg mammutissaan Hitler – Elokuva Saksasta (1977).)

Dick Hymanin Zeligiä varten säveltämä periodimusiikki on varmasti hartaan opiskelun tulosta, sillä se sekoittuu huomaamatta alkuperäisten sävelmien sekaan. Allen palasi onnistuneesti Hymanin kanssa vuonna 1999 elokuvan tunnelmiin fiktiivisen jazzkitaristin elämää dokumentoivassa Sweet and Lowdownissa.

DVD: FS Filmin tuoreehkon (25.09.09) julkaisun 1.85:1 -laajakuva on todella heikkolaatuinen, vaikka dokumenttimateriaalin runsaan käytön vuoksi sitä ei usein huomaakaan. Rakeisuus ja pakkausvirheet sekä voimakas kohina ovat huomattavimpia vikoja. Myös monoääniraidassa on jatkuvasti selvästi kuultavaa taustakohinaa. Julkaisun heikon yleislinjan viimeistelee ekstrojen puute.

Teksti: © 2009 Aleksi Salonen

Seuraa meitä

PINNALLA

The Suicide Squad: Suicide Mission

| 06.08.

DC-roistojen likainen tusina levittää verta ja suolenpätkiä räävittömän tautisessa sarjakuvafilmatisoinnissa.

Lue lisää »

Barking Dogs Never Bite

| 11.07.

Miksi julmuus eläimiä kohtaan provosoi, mutta ihmisten kaltoinkohtelu ei hetkauta, kysyy Bong Joon-hon sysimusta esikoiskomedia.

Lue lisää »

Hiljainen paikka Osa 2

| 11.06.

Hiljaisuus on yhä kultaa teattereihin tarkoitetun kauhuhitin jatko-osassa, josta sopii pitää ääntä.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Free Guy

| 10.08.

Kesän todellisessa yllättäjässä pelimies kyllästyy vähäpätöiseen sivurooliin.

Lue lisää »

The Suicide Squad: Suicide Mission

| 06.08.

DC-roistojen likainen tusina levittää verta ja suolenpätkiä räävittömän tautisessa sarjakuvafilmatisoinnissa.

Lue lisää »

The Ice Road

| 26.08.

Vaikka jää pettää rekkakuski-Neesonin rutiininomaisen toimintatrillerin alta, vihainen harmaakarhu ei osoita hiipumisen merkkejä.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

Luetuimmat – 12KK

Caleb Landry Jones ja Henry Hughes

The Outpost Lue arvio »

Gerard Butler

Greenland Lue arvio »

Russell Crowe

Rattiraivo Lue arvio »

Gugu Mbatha-Raw ja Gemma Arterton

Kesämaa Lue arvio »

Devin France

Wendy Lue arvio »

Inja Zalta, Emilia Ares ja Ronen Rubinstein

Follow Me Lue arvio »

Josephine Langford ja Hero Fiennes Tiffin

After We Collided Lue arvio »

Ellen Hollman

Army of One Lue arvio »

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2021
ISSN 1798-7202