8½ (1963)

| DVD
  • 5

Federico Fellini -sarja jatkuu. Metaelokuvassa ja elokuvassa taiteellisesta blokista symboleilla, päiväunelmilla sekä ohjaajansa tilityksillä ja muistoilla on tärkein rooli.

julkaistu 2011-04-29 / päivitetty 20.06. klo 20:08

KUVA 4

Marcello Mastroianni
Marcello Mastroianni 

KUVA 3

Haaremi
Haaremi 

KUVA 2

8 1/2
8 1/2 

KUVA 1

Marcello Mastroianni
Marcello Mastroianni 

Ohjaus Federico Fellini
Näyttelijät Marcello Mastroianni, Claudia Cardinale, Anouk Aimée, Sandra Milo, Rossella Falk, Barbara Steele, Madeleine Lebeau
Maa Italia/Ranska
Pituus 138 min
Ikäraja Sallittu kaikenikäisille
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©
  • Kuva 4
  • Ääni 3
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Elokuvaohjaaja Guido Anselmin (Marcello Mastroianni) eli Federico Fellinin alter egon painajaisella alkava (1963) on elokuva siitä, kun elokuvan tekeminen ei luonnistu, mutta jossain tuolla elokuvalavaste kasvaa korkeutta kuin Baabelin torni ja tuottajat hierovat käsiään ja odottavat, milloin uusin kassamagneetti viimein realisoituu.

8½:ta tarkasteltaessa ohjaajansa taustaa vasten huomionarvoista on se, että tekijänä on nyt mies, jonka luovuus tuntui olevan tyrehtymätöntä ja joka taiteellisen integriteetin vuoksi kieltäytyi tekemästä kompromisseja, lähtemään palkatuksi kameraksi eniten tarjoavalle, vaikka tarjouksia sateli ja houkutus oli suuri.

Tässä mielessä 8½ on hauska simulaatio hallittua pelkoa, entäjossia, mutta myös todellista itseruoskintaa. Guidon aiempia ohjaustöitä haukutaan elokuvassa samalla tavoin kuin Fellinin töitä: ne ovat keskenkasvuisia epäonnistumisia.

Teos elokuvasta taiteenlajina, käsillä olevan elokuvan synnyttämisestä ja elokuvan tekemisen ulkoisista ja sisäisistä ongelmista sai nimen 8½, koska se on järjestyksessään ”8,5. elokuva”. Sitä edelsi kuusi kokopitkää, kaksi lyhytelokuvaa ja yksi jaettu ohjaajantitteli, mistä soveltavalla matematiikalla saadaan seitsemän ja puoli.

Felliniläisyyden lakipistettä pidetään suurimpana eurooppalaisena elokuvana. ”Suuri intiimi työ” heijastaa neorealismi-kaudesta irtiottona vahvasti sisäisiä tuntoja yhteiskunnallisten sijaan. Ankkuroituminen reaalimaailmaan jää lukinseitin vahvuiseksi.

Se on yhden miehen fantastinen näky, jonka kekseliäisyyden on vapauttanut unien rooli jungilaisessa psykoanalyysissa, johon Fellini oli kovasti kallellaan. Subjektiivinen visio, mutta arkkityypithän ovat yhteisiä.

Jo Vetelehtijät (1953) oli elokuva vailla traditionaalista juonta, enemmänkin sarja tapahtumia, jotka kertojaääni niputtaa yhteen. 8½:lta edeltävässä Ihanassa elämässä (1960) rakenne oli niin ikään lähempänä runoa, mutta siitä löytyy myös tarinan kaari kaikkine narratiivisine osineen.

Kehitys jatkui: 8½:ssa symboleilla, päiväunelmilla sekä ohjaajansa tilityksillä ja muistoilla on juonta tärkeämpi rooli. Tajunnanvirtatekniikka yhdistää tasot toisiinsa. Erään miehen alati assosioiva, eksyvä, pakoon pyrkivä, harhauttava ja harhaileva mieli on levitetty nähtäväksi valkokankaalle.

Tarinaa on kokoavaksi selkärangaksi. Guidolla pitäisi olla suurelokuvan tuotanto hyvässä vaiheessa. On rakennettu valtava mutta yhtä merkityksetön lavaste avaruusalukselle, sillä elokuva on tieteisfiktiota: pako maailmasta ydintuhon jälkeen.

Mutta työ ei luonnistu. Päälle pukkaa keski-iän kriisi. Ympärillä pyörivät naiset helpottavat oloa vain näennäisesti. Sitten paikalle iskee vaimo kuin todentamaan, että miehellä on rakastajatar ja että valmisteilla oleva elokuva on marttyyriksi itsensä julistavan narsistin roskaa, jossa osansa saa myös siippa.

Projekti on lipumassa visionäärin hyppysistä tuotannon ”alemmille portaille” jopa siinä määrin, että lopussa mies kannetaan lehdistötilaisuuteen puhumaan siitä, mitä hän on viimeiset pari tuntia yrittänyt paeta milloin lapsuuden muistoihin katolisessa poikakoulussa ja milloin murskaantuviin päiväunelmiin itsestään haaremin isäntänä.

Mutta eihän 8½:lta ole tehty sanoilla kuvailtavaksi ja epämääräisillä luonnehdinnoilla pilattavaksi, vaan koettavaksi — siis täydelliseksi elokuvaksi. Siksi tämäkin arvio loppuu kuin veitsellä leik

DVD: Elokuvan suomalaisen laitoksen on julkaissut Atlantic Film. Se on osa kokoelmaa ”Fellini Collector’s Edition”, joka sisältää elokuvat Vetelehtijät, Huijarit, Guilietta ja viettelykset, Ihana elämä ja 8 1/2. Julkaisu vastannee Pan Visionin aiempaa suomalaista laitosta. Katso pakkaamattomat kuvakaappaukset: kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4 ja kuva 5. Ei sisällä lisämateriaalia.

Teksti: © 2011 Jaakko Kuitunen

Seuraa meitä

PINNALLA

Hytti nro 6

| 28.10.

Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.

Lue lisää »

The Last Duel

| 17.10.

Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?

Lue lisää »

007 No Time to Die

| 29.09.

Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

Luetuimmat – 12KK

Jodie Comer ja Ryan Reynolds

Free Guy Lue arvio »

Bae Doona

Barking Dogs Never Bite Lue arvio »

Scarlett Johansson ja Florence Pugh

Black Widow Lue arvio »

Margot Robbie, Daniela Melchior, Idris Elba ja David Dastmalchian

The Suicide Squad: Suicide Mission Lue arvio »

Liam Neeson ja Laurence Fishburne

The Ice Road Lue arvio »

Shailene Woodley ja Callum Turner

Ole niin kiltti, älä rakasta häntä Lue arvio »

Samuli Jaskio ja Petri Poikolainen

Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia Lue arvio »

Lashana Lynch ja Daniel Craig

007 No Time to Die Lue arvio »

Alséni Bathily ja Lyna Khoudri

Gagarine - Kiertoradalla Lue arvio »

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo
Filmgoer.fi 1999–2022
ISSN 1798-7202