Iäkkäiden Hollywood-tähtien kansoittama kömpelö toimintakohellus aiheuttaa myötähäpeää. Ohjaaja Robert Schwentke kuorruttaa filminsä infantiililla huumorilla ja itsetarkoituksellisella räjäyttelyllä, yritys imitoida Kick-Assin kaltaisia kuvailoitteluja jää torsoksi.

Entinen CIA-agentti Frank (Bruce Willis) päätyy eläkeikäisten kollegoidensa ohella järjestön tappolistalle, ja tempaa mukaansa viehkeän asiakaspalvelijan (Mary-Louise Parker). Matkan varrelta poimitaan vanhainkotiin juuttunut Joe (Morgan Freeman), Floridan suistoon erakoitunut Marvin (John Malkovich) ja hulppeaan kartanoonsa eläköitynyt Victoria (Helen Mirren).

Toiminta on kömpelösti ohjattua, eivätkä vitsit naurata. Freemanin ja Richard Dreyfussin kaltaisten ikonien yhteispelistä ei saada mitään irti, ja erityisesti jälkimmäisen ylinäyttely puistattaa. Malkovich on aina hyvä, vaikka lieneekin mukana vain verovelkojaan lyhentääkseen.

Warren Ellisin ja Cully Hamnerin sarjakuvaan (ts. “graafiseen romaaniin”) perustuva Red on kuvakerronnaltaan kovin aneeminen. Florian Ballhausin kamerankäytöstä puuttuu se notkeus, jolla tuoda eloa nopeasti etenevään tarinaan. Siirtymäkuvina käytetyt postikortit ovat poikkeuksellisen kömpelö valinta.

Teksti: © 2010 Anton Vanha-Majamaa