Pieniä valkoisia valheita

Les petits mouchoirs (2010)

| DVD
  • 3

Elokuva on ylipitkä, paikoin ärsyttävän osoitteleva, mutta tunnetasolla vetoava – ja ah, niin ihanan ranskalainen!

julkaistu 2012-05-22 / päivitetty 23.05. klo 12:12

KUVA 4

Marion Cotillard
Marion Cotillard 

KUVA 3

Pascale Arbillot
Pascale Arbillot 

KUVA 2

François Cluzet, Gilles Lellouche, Benoît Magimel
François Cluzet, Gilles Lellouche, Benoît Magimel 

KUVA 1

Marion Cotillard
Marion Cotillard 

Pieniä valkoisia valheita

Ohjaus Guillaume Canet
Näyttelijät Marion Cotillard, Francois Cluzet, Benoit Magimel, Gilles Lellouche, Jean Dujardin, Valérie Bonneton, Anne Marivin
Maa Ranska
Pituus 154 min
Ikäraja 13 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©
  • Kuva 4
  • Ääni 4

DVD

Pieniä valkoisia valheita

Pieniä valkoisia valheita on rikkaiden ja itsekeskeisten kolmikymppisten sukupolvikuvaus, jossa pariisilaisystävysten keskustelut kertovat länsimaisten nuorten aikuisten elämänvalinnoista. Ohjaaja Guillaume Canet näyttää kykynsä tunnelmakuvaajana, mutta käsikirjoituksesta olisi saanut hioa pois muutaman tylsämielisen vitsin ja ainakin puoli tusinaa mahtipontisia amerikkalaisia rock-klassikoita.

Elokuva kertoo pariisilaisesta ystäväpiiristä, jollaiseen kuka tahansa toivoisi kuuluvansa. Ystävykset viettävät paljon aikaa yhdessä, suhtautuvat toisiinsa lämpimästi ja käyvät iltaisin kynttilöiden valossa pitkiä kiinnostavia keskusteluita. Kuitenkin, kun porukan koossapitävä voima Ludo (Jean Dujardin) joutuu kohtalokkaaseen onnettomuuteen, ei tämä joukkio enää vaikutakaan kovin toimivalta turvaverkolta.

Ystävykset ovat niin keskittyneitä omiin pieniin ja suuriin murheisiinsa, että päästäkseen jokavuotiselle rantalomalle porukan lompakon Maxin (François Cluzet) huvilalle, he jättävät koomassa makaavan ystävänsä yksin sairaalaan.

Suhteita kaihertavat pienet valheet ja kertomatta jääneet yksityiskohdat. Vincent (Benoît Magimel) ei ole kertonut vaimolleen, että on ihastunut Maxiin, ja Marie (Marion Cotillard) puhuu kyllä mielellään työstään etnologina, mutta varoo kaikkia muita aiheita. Kun pienet valkoiset valheet alkavat loman kuluessa paljastua yksi kerrallaan, alkaa ystäväpiiri rakoilla.

Elokuvan kuvaus ei ole kovin hienovaraista. Vastentahtoisessa selibaatissa elävän Isabellen (Pascale Arbillot) vaatekaappi kirjaimellisesti pursuilee suklaata, ja ”baby please talk to me” laulaa Franck (Maxim Nucci) nuotiolla, kun Marie ei osaa kertoa tunteistaan. Vähemmälläkin olisi tullut selväksi, mikä kummankin pariskunnan välejä hiertää.

Soundtrack taas muistuttaa pahimmillaan ruotsinlaivan trubaduurin soittolistaa. Tylsämielinen huumori ja mahtipontiset musiikkivalinnat eivät oikein sovi tyylilajiin. Tuntuu kuin Canet ei olisi osannut päättää, tehdäkö kepeä kesäelokuva vai vakavamielinen draama.

Tästä huolimatta Pieniä valkoisia valheita on tunnelmakuvauksen mestariteos. Elokuva houkuttelee katsojan ovelasti osaksi ystäväpiiriä, ja hahmojen kokemat tunteet välittyvät teatterin penkeille. Vaikka käsikirjoitus on paikoitellen tönkkö, on sen ansioksi laskettava, että laajan ystäväpiirin moniulotteiset ja osin risteilevät tarinat on saatu nivottua yhteen vaivatta seurattavaksi kokonaisuudeksi. Yhdessä tarinat muodostavat vauraiden länsimaisten kolmikymppisten sukupolvikuvauksen.

Ranskalaistähdet tekevät Marion Cotillard etunenässä hienoa työtä. Cotillardin hahmo on ehkä ärsyttävä, mutta lapsellisessa epävarmuudessaan toisaalta valloittava. Myös ystäväpiirin isähahmoa näyttelevä karhumainen Joël Dupuch vakuuttaa. Suurelta osin heidän ansiostaan ystävysten välisiä keskusteluja, välien selvittelyitä ja viininjuontia jaksaa katsella haltioituneena koko elokuvan kieltämättä pahasti venähtäneen keston ajan.

DVD: Atlantic Filmin julkaisussa ääniraitana Dolby Digital 5.1 ja kuvasuhteena 2.35:1 laajakuva. Ei lisämateriaalia.

Teksti © 2011 Tuija Pyhäranta

Seuraa meitä

PINNALLA

The Suicide Squad: Suicide Mission

| 06.08.

DC-roistojen likainen tusina levittää verta ja suolenpätkiä räävittömän tautisessa sarjakuvafilmatisoinnissa.

Lue lisää »

Barking Dogs Never Bite

| 11.07.

Miksi julmuus eläimiä kohtaan provosoi, mutta ihmisten kaltoinkohtelu ei hetkauta, kysyy Bong Joon-hon sysimusta esikoiskomedia.

Lue lisää »

Hiljainen paikka Osa 2

| 11.06.

Hiljaisuus on yhä kultaa teattereihin tarkoitetun kauhuhitin jatko-osassa, josta sopii pitää ääntä.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

Free Guy

| 10.08.

Kesän todellisessa yllättäjässä pelimies kyllästyy vähäpätöiseen sivurooliin.

Lue lisää »

The Suicide Squad: Suicide Mission

| 06.08.

DC-roistojen likainen tusina levittää verta ja suolenpätkiä räävittömän tautisessa sarjakuvafilmatisoinnissa.

Lue lisää »

The Ice Road

| 26.08.

Vaikka jää pettää rekkakuski-Neesonin rutiininomaisen toimintatrillerin alta, vihainen harmaakarhu ei osoita hiipumisen merkkejä.

Lue lisää »

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

Luetuimmat – 12KK

Caleb Landry Jones ja Henry Hughes

The Outpost Lue arvio »

Gerard Butler

Greenland Lue arvio »

Russell Crowe

Rattiraivo Lue arvio »

Gugu Mbatha-Raw ja Gemma Arterton

Kesämaa Lue arvio »

Devin France

Wendy Lue arvio »

Inja Zalta, Emilia Ares ja Ronen Rubinstein

Follow Me Lue arvio »

Josephine Langford ja Hero Fiennes Tiffin

After We Collided Lue arvio »

Ellen Hollman

Army of One Lue arvio »

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2021
ISSN 1798-7202