Miehet uskovat tekevänsä yhteiskunnalle suurta palvelusta, mutta ryhmän jäsenten uskollisuus alkaa rakoilla, kun omankäden oikeuden raja hämärtyy.
Outlaw esittelee erilaisten ihmisten erilaisia mielipiteitä siitä, kuinka omankädenoikeutta tulisi loppujen lopuksi jakaa. Elokuvan jokaisen päähenkilön ovat laki ja yhteiskunta tavalla tai toisella pettäneet. Elämä senkuin vain jatkaa päähän potkimista. Erilaisista syistä kostoa etsivät ihmiset hakeutuvat Danny Bryantin (Sean Bean) pakeille, toivoen hänen auttavan heitä jakamaan oikeutta.
Outlawin on ohjannut täällä Pohjolassa melko tuntematon Nick Love. Hänen aikaisempia teoksiaan ovat mm. The Football Factory ja The Business. Love on myös käsikirjoittanut kyseiset leffat, kuten Outlawinkin.
Loistavia näyttelijäsuorituksia täynnä oleva elokuva saa kiittää mahtavia näyttelijöitään suuresta osasta toimivuudestaan. Sean Bean (Flightplan) esittää kotiin palaavaa sotilasta Bryantia, joka huomaa kotinsa lukkojen vaihtuneen uusiin, sekä vaimonsa korvanneen hänet uudella versiolla. Yli-innostunutta vartija Hillieriä esittävä Sean Harris osuu naulankantaan suorituksessaan. Samaa voi sanoa kaikista muistakin suorituksista. Erityisesti mieleeni jäi Danny Dyerin (Severance) uskottava esitys ihmisten kynnysmattona olevasta Gene Dekkerinä.
Outlaw jatkaa alusta asti synkkää ja ahdistavaa tulkintaa kautta ihmiskunnan historian jatkuneesta vääryydestä nimeltä epäreiluus. Elokuvan läpi ilmassa säilyy kysymys: miksi sivistynyt nyky-yhteiskunta hellii rikollisia ja veronmaksajat maksavat näiden toilailut? Niitä jotka elävät ja antavat elää, potkitaan päähän ja ne joilla jo on kaikkea, häikäilemättömästi ottavat sen minkä haluavat. Ei tämä nykyinen ihmiskunta ole sittenkään niin sivistynyttä, kuin haluamme itsellemme uskotella.
”Pahikset matalaksi”–tyylistä toimintaa ei elokuvassa ole. Eikä ”kostoposse” myöskään ole mikään supersankariporukka. Elokuvan uskottavuutta paransi juuri se, ettei heille mene kaikki aivan putkeen. Syy siihen miksi Outlaw ei onneksi ole täynnä tylsiä Hollywood-kliseitä on siinä, että se on tehty Isossa-Britanniassa.
Elokuvan loppu mietitytti. Sillä koitettiin herättää toivo ihmiskunnan paremmasta tulevaisuudesta, kirkastaa valo tunnelin päässä. Yritettiin sanoa, että toivoa muka vielä olisi. Toivo paremmasta huomisesta on kyllä jo mennyt, se on valitettavasti kylmä fakta. Yritys pitää maailman nykyisellään ei ole vielä täysin tuhoon tuomittu.
Teksti © 2008 Tomi Jokinen
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA