Idästä tulee välistä ihmeitä, kuten nyt tämä Jet Li. Miehellä on sellainen body, että jotkin aerobikkaajat voivat hyvinkin laskeutua laudoiltaan ja poistua suihkuun. Ohjaaja Tsui Hark ja joukko ammattitaitoisia näyttelijöitä tekevät elokuvasta kung fu-elokuvien aatelia useilla pitkillä taistelukohtauksilla. Kohtauksien sisällöstä voisi tehdä vaikka pienen puheen, se missä mielikuvitus loppuu monelta jatkuu taistelut aivan absurdeissa ympäristöissä ja mitä hankalammilla ja hienoimmilla liikkeillä.

Olipa kerran Kiinassa (aka. Once Upon a Time in China, Wong Fei Hung) perustuu kiinalaiseen historiaan, jossa 1800-luvulla eli lääkäri ja mestari kung fu -taituri Wong Fei-hung (Jet Li, Tappava ase 4). Kiinassa miehestä on pelkästään tehty reilut 100 elokuvaa, siis miehellä voisi olla melkein oma genre. 1800-luvulla Kiinan kaupunkeja ja satamia alkoivat asuttaa ulkomaalaiset, britit ja amerikkalaiset. Elokuva kuvaa tätä tilannetta, jossa erikulttuurit kohtaavat ahtaalla satama-alueella. Erinäiset klaanit ja liigat kokevat tilan ahtaaksi ja siksi tulee myös erinäisiä yhteenottoja jenkkien ja brittien kanssa vastaan kiinalaiset. Wong Fei-hung yrittää aluksi sopeutua tilanteeseen, mutta tulee huomanneeksi, että maailma muuttuu ja sitä kautta myös hänen kotimaansa Kiina.

Elokuvassa on ainutlaatuisia (eurooppalaisessa mittapuussa) kung fu -kohtauksia, joita ei olla nähty “idän” ulkopuolella kuin satunnaisesti. Monesti kiinalainen elokuvatyyli eroaa muista sen verran, että se ei toimisikaan muualla kuin kotimaassaan tai jossain muualla Kauko-Idässä. Olipa kerran Kiinassa tarjoaa kung fu:n lisäksi vanhoillista komiikkaa, paikoin jopa Chaplinin aikaista. Vaihteeksi tällainen yksinkertainen lämmin huumori uppoaa hienosti, samanlaista romantiikkaa se myös tarjoaa. Romantiikassa kylläkin paistaa hiukan länsimainen tyyli, likainen ja tuttua kaavaa noudattava tyyli.

Jos et ole katsonut koskaan yhtään kung fu -elokuvaa niin Once Upon a Time in China on sopiva vaihtoehto. Älä valitse koskaan jenkkiversioita, joista puuttuu aate ja todella tyylikkäät liikkeet (yms.). Tsui Harkin elokuva sisältää ainakin neljänneksen pelkkää kung fu:a, lopussa on varmaan 15 minuutin mittainen hyvä-vastaan-paha -taistelu, joka rikkoo lähes luonnonlakeja virtuoosimaisilla tempuilla. Elokuva on kuin sirkus, jonka olet vain vuokrannut kotiisi.

teksti: © 2000 Raimo Miettinen