Moonrise Kingdom

Ohjaus Wes Anderson
Maa Yhdysvallat
Pituus 94 min
Ikäraja Sallittu kaikenikäisille
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 5
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p1-5">1</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

Blu-ray

Benjamin Brittenin orkesterin soittimia esittelevä The Young Persons Guide to the Orchestra on niin sointuva musiikillinen avaus Wes Andersonin elokuvalle, että sen olisi voinut kuvitella kuulleensa jo jossakin ohjaajan aiemmassa. Tälläisillä selvämuotoisilla, lapsenmielisillä yksityiskohdilla vakavasti herkuttelevan indiesuosikin kädenjäljessä on Moonrise Kingdomin kohdalla kuitenkin myös taiteellista kehitystä.

Se on onni, sillä kaavan toistaminen on aina vähintään uhannut Andersonin värikkäitä tuotantoja. Mise-en-sceneen ohjaaja panosti Steve Zissoun vedenalaisessa maailmassa ja Darjeeling Limitedissä niin ponnekkaasti, ettei (onnistunut) hyppy stop-motion-animaatioon Kekseliäässä ketussa yllättänyt suuresti.

Jos edellämainittuja live-elokuvia on vaivannut liian itsetietoinen leikittely suorien kamerakulmien, tietyllä tavalla kulmikkaiden lorvailijahahmojen ja pikkunäppärän dialogin kanssa, – ollennaista on tietysti sattuuko pitämään tuosta tyylistä – voi Moonrise Kingdomia pitää onnistuneena vastauksena. Kerronta iskee yhä koomismelankolista kipinäänsä, mutta siinä otetaan harppaus barokista klassismin suuntaan.

Tarinassa kirjeystävät, itsenäistyvä Suzy (Kara Hayward) ja huoltajiensakin hylkäämä orpo partiolainen Sam (Jared Gilman) karkaavat yhdessä Uuden Englannin pohjoisiin saaristolaismaisemin. Tytön perhe ja yhteisö pyrkivät väliin, mutta omaperäisyys on valttina vahva.

Joutilaiden, varakkaiden ja sopeutumattomien aikuisten kulkue takana on pitkä. Uran toinen merkkityö Rushmore ja Moonrise Kingdom osoittavat yhdessä nyt selvästi sinne, minne Andersonin pintatason Viewmaster-estetiikka on koko ajan viittoillut: haluun ja erityisesti kykyyn kertoa satuja (Nooan arkin tarina on nyt yksi kelluvia motiiveja), joiden pääosissa on hahmoja joita todellisuuden kahleet eivät sido.

Todellisuus ei viittaa tässä realistiseen motiiviin, vaan siihen käytännölliseen, kohtuulliseen ja kivettyneeseen ajatusten seinään, johon Andersonin aikuishahmot ovat hakanneet päätään.

Lapset ja nuoret (ja puhuvat eläimet) sopivat erityisesti näiden satujen pääosiin, koska todellisuuspakoisen sijaan hahmot vaikuttavat todellisuudesta riippumattomilta. Eskapismin sijaan hahmot edustavat riippumattomuutta siitä “tasapäisyydestä”, josta Suomen koululaitosta aikanaan propagandistisesti syytettiin.

Suunnanmuutoksesta ei ole syytä puhua, mutta Moonrise Kingdom on teeman, tarinan ja käsittelytavan kohtaamisessa se elokuva, jota kohti Andersonin voi ajatella jatkuvasti pyrkineen. Mieleen tulee helposti Sofia Coppolan Somewhere.

Hiotun leikkisään kuvakieleen mahtuu mukaan paljon suorakulmaisia otoksia, mutta jipot tyytyvät mukavasti taka-alalle. Hauskassa ilmaisussa on silti ilman omaleimaisuuden menettämisen riskiäkin vielä karsimisen varaa.

Blu-ray: Atlantic Filmin julkaisussa on 1080p 1.85:1 -laajakuva. Moonrise Kingdom on kuvattu 16-millisellä Super16-kameralla, joten materiaali on pehmähköä ja kohisevaa, tarkoituksella retron näköistä eli alkuperäismateriaalille uskollista. DTS HD MA 5.1 -ääniraita on puheessa selkeä, tilavaikutelmaltaan vahva ja harvoissa toimintakohtauksissa jyrisevä.

Lisämateriaaleina 3-minuuttinen pintaraapaiseva esittelyspätkä kuvauksista, Bill Murrayn hauskahkoa vapaata jutustelua elokuvasta (3 min) ja Bob Balabanin roolihahmossa juontamia lyhyitä Anderson-henkisisä esittelyjä elokuvan päätähdistä (yht. 6 min).

Teksti 2012: Aleksi Salonen

Elokuva nähtiin myös osana vuoden 2012 Espoo Cinéä. Lue festivaaliraportti »