Moneyballin vahvuus on näyttelijöissä ja tarkassa käsikirjoituksessa ja heikkous itse aiheessa, baseballissa.
Bennet Millerin ohjaama ja Brad Pittin tähdittämä Moneyball on baseballmaailmaan sijoittuva, tositarinaan pohjautuva urheiludraama. Sen vahvuus on hyvissä näyttelijöissä ja tarkassa käsikirjoituksessa, ja heikkous itse aiheessa, baseballissa.
Brad Pitt esittää baseballjoukkue Oakland A´sin manageria, joka joutuu jälleen kerran kokoamaan joukkueensa surkean pienellä budjetilla. Avukseen hän värvää talous- ja tilastotieteen neron Peter Brandin (Jonah Hill) ja yhdessä he kehittävät järjestelmän, joka hyödyntää halpoja, mutta aliarvostettuja pelaajia. Vallankumouksellinen systeemi herättää tunteita niin joukkueenomistajien kuin pelaajienkin tasolla.
Pelaajapolitiikkaan ja pelaajien epätavalliseen valintaprosessiin mikrotasolla pureutuva käsikirjoitus on monin paikoin kiinnostava ja Brad Pitt sekä sivuosissa nähtävät Jonah Hill ja Philip Seymour Hoffman ovat rooleissaan loistavia, mutta riittääkö se suomalaiskatsojalle?
Urheiluelokuvien ongelma on siinä, että ne ovat elokuvia urheilusta. Käsikirjoitettu urheilu ei ole mielenkiintoista, siitä kumpuava draama on aina teennäistä. Tämä ongelma korostuu elokuvassa, joka kertoo baseballista, urheilulajista, jonka hienoudet aukeavat suomalaiselle yhtä helposti kuin mämmin merkittävyys amerikkalaiselle.
Siltikään Moneyballia ei voi haukkua tylsäksi. Se valottaa ilmeisen realistisesti niitä koukeroita, jotka ovat arkipäivää urheilustadioneiden kulisseissa. Katsoja tuntee olonsa kärpäseksi katossa, ikään kuin oltaisiin pääsemässä perille jostain tarkasti varjellusta salaisuudesta.
Tilanteet muuttuvat nopeasti, pelaajia tulee ja menee, kaupat syntyvät silmänräpäyksessä. Dialogi on napakkaa ja näppärää. Kaikessa tässä on oma viehättävyytensä.
Baseballmaailman keskellä seisoo Brad Pitt, jokaisessa kuvassa. Pitt jatkaa hyvien roolisuoritusten ketjua, tällä kertaa hieman vähemmän dramaattisessa roolissa kuin vaikkapa erinomaisessa Tree of Lifessa tai Benjamin Buttonissa. Arkisesta roolihahmostaan huolimatta Pitt tekee hahmostaan kiinnostavan, hänen tulkintansa on vaivatonta.
Hollywoodin kenties merkittävimmäksi näyttelijäksi viime vuosina noussut Pitt saanee Moneyballista jälleen yhden oscar-ehdokkuuden. Myös elokuva itsessään lienee hyvin esillä vuoden 2012 palkintogaalassa.
Lisämateriaalia löytyy moneen lähtöön: runsaasti poistettuja kohtauksia ja pilalle menneitä otoksia, sekä kolme suhteellisen laadukasta dokumenttia: Moneyball: Playing the Game – Täydellinen kurkistus elokuvan kulissien taakse, Joukkueen kasaaminen ja Moneyballin sovittaminen elokuvaksi.
Teksti: © 2012 Antti Honkala
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA