Marie Antoinette

Ohjaus Sofia Coppola
Näyttelijät Kirsten Dunst, Jason Schwartzman, Judy Davis, Rip Torn, Asia Argento
Maa Yhdysvallat / Ranska / Japani
Pituus 118 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2006 Columbia Pictures Corporation, American Zoetrope, I Want Candy, Pricel, Tohokushinsha Film ja Nordisk Film

Etsi CDONista

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Marie Antoinette on vuonna 2006 valmistunut Sofia Coppolan ohjaama ja käsikirjoittama draama Ranskan kuuluisimmasta kuningattaresta. Elokuva kertoo värikkäästi Marie Antoinetten elämäntarinan Itävallasta Versailles’n hoviin, siellä kuningas Ludwig kuudennentoista vaimoksi ja lopulta Ranskan kuningattareksi 19-vuotiaana.

Minkä muut historian kertojat ovat jättäneet huomiotta, nostaa Coppola suoraan elokuvansa keskiöön: Marie Antoinette saattoi olla kuningatar, mutta ennen kaikkea hän oli teinityttö, poissa perheensä luota ja melkeinpä vankina vieraalla maalla. Samalla häneen kohdistuivat paineet niin hallitsijana kuin kuninkaallisten jälkeläisten synnyttäjänä. Identiteettinsä vasta puolitiehen rakentanut nuori nainen poliittisen pelin ja hovin jäykän etiketin puristuksissa on ristiriita, joka muodostaa elokuvan juonen.

Näkökulma on hieno oivallus Coppolalta ja toteutus erottaa elokuvan sellaisista teemoiltaan verrannollisista elokuvista kuin esimerkiksi vuonna 1998 ilmestynyt Elisabeth. Jäykän kerronnan sijaan Versailles’ta käytetään tukahdetetun nuoren naisen kapinoinnin, ilakoinnin ja juopottelun näyttämönä.

Pääosaan Coppola on valinnut Kirsten Dunstin. Parivaljakko työskenteli yhdessä myös toisessa nuoruuden kipuihin liittyvässä filmissä, Virgin Suicidesissa ja Dunstille Marie Antoinette on tyyppillinen rooli. Dunstin harteilla on kuitenkin paitsi kuningattaren viitta, myös koko elokuva. Varsinkin, kun naiivia kuningasta esittävän Jason Schwartzmanin osa jää kuningattaren hahmoa komppaavaksi roolisuoritukseksi. Dunst on läsnä lähes jokaisessa kohtauksessa ja on siten sijoitettu katsojan jatkuvan huomion kohteeksi. Keino alleviivaa hahmon tarkkaan seurattua asemaa hovissa ja osallistaa katsojan kuningattaren syynäämiseen.

Marie Antoinetten elokuvalliset saavutukset piilevät sen visuaalisuudessa. Coppolan pettämätön tyylitaju tuo kankaalle hempeitä värejä, kevään heikkoa valoa, ja hän hyödyntää hienosti laajakuvissa Versailles’n luontoa. Etäisyyttä historiallisen pukudraamaan on otettu 80-luvun elektromusiikilla ja rikkomalla hienoisesti historiallisia yksityiskohtia. Taiteelliset vapaudet puvustuksessa olivat sikälikin hyvä valinta, että elokuva palkittiin puvustuksen Oscarilla.

Baz Luhrmanin Romeo+Juliet’n hengessä kieppuva elokuva viihdyttää sopivasti, luo sillan historiallisen hahmon kokemuksen ja nykypäivän välille sekä palkitsee esteettisyyttä arvostavat katsojansa.

Teksti: © Anna Lehto