Ruokaelokuvissa on sitä jotain, nimittäin ruokaa. Julie & Juliasta muistan burgundipadan, jota toinen päähenkilö Julie yrittää elokuvassa epätoivoisesti valmistaa. Lihapata vaikutti niin herkulliselta, että kasvissyöjääkin houkutteli. Le Chefistä luulen parin vuoden päästä muistavani runsaat torikojut, joista kokit elokuvassa hakevat raaka-aineensa.

Le Chef tarjoilee nimittäin ensisijaisesti kauniita annoksia ja ruuanvalmistuksen iloa, vasta toissijaisesti keskinkertaisen elokuvanautinnon.

Huippukokki Alexandre Lagarde (Jean Reno) on pulassa. Nuori toimitusjohtaja haluaisi perinteisen Legarden tutustuvan muodikkaaseen molekyylikeittiöön, ja samaa tuntuvat toivovan Michelin-oppaan kriitikot. Avukseen Legarde löytää nuoren Jacky Bonnot´n (Michaël Youn), joka on kyllä uudistusmielinen ja taitava, mutta toisaalta lyhytpinnainen ja arvaamaton. Legardella ja Bonnot’lla on vain muutama päivä aikaa uudistaa koko menu, jotta se miellyttäisi uudistusmielisiä kriitikoita.

Le Chef ei ole missään tapauksessa kelvoton keitos. Tunnelma on koko ajan hyvän mielen elokuvalle sopivan kepeä, ja pääosanäyttelijät tekevät taitavaa työtä. Sen sijaan ohjaaja-käsikirjoittaja Daniel Cohenin käsikirjoitus tuntuu sekavalta sotkulta irtonaisia säikeitä, jotka sidotaan löysästi yhteen vasta viimeisillä minuuteilla. Siihen asti tuntuu, ettei tarinalla ole fokusta laisinkaan.

Toisaalta Le Chef on liian kesy ollakseen hyvä farssi ja toisaalta liian pinnallinen ollakseen edes kepeä draama. Cohen päästää päähenkilönsä liian helpolla kohtauksesta toiseen.

Muutama hyvä irtovitsi elokuvassa kuullaan, mutta täytyisi varmasti olla itse ranskalainen viitsiäkseen nauraa huonosti ranskaa puhuvalle italialaiselle kokille tai, jotta ei nauraisi kaikki normaalin huomaavaisuuden rajat ylittävälle kokkien henkilöpalvonnalle, johon elokuvassa suhtaudutaan haudanvakavasti.

Vaikka Le Chef on keskinkertaista kertakäyttöviihdettä, kannattaa huolehtia, että elokuvan jälkeen on pöytä varattuna hyvästä ravintolasta. Vuodenvaihteessa tulee ensi-iltaan toinen ranskalainen ruokakomedia Haute Cuisine – mestari keittiössä, jossa maalaiskokki saa tehtäväkseen pelastaa presidentin ruokahalun. Kun jo mainostekstissä elokuvaa kuvaillaan ”klassisen ranskalaisen keittiön ylistykseksi”, tietää, mitä elokuvalta uskaltaa odottaa: ihania ruokakuvia, kovin vähän muuta sisältöä.

Teksti: 2012 Tuija Pyhäranta