Kerrassaan upeita, mutta poikkeuksellisen nyrpeitä visioita valkokankaalle loihtinut John Hillcoat ei näemmä ole erehtymätön hänkään.

Boardwalk Empiren framille vierittämä kieltolaki on perinteikäs ajankohta rikollisuudelle. Al Caponen ja muiden hall of fame –nimien rikkauksien alkulähteillä hyrräävä Lawless on kelvollinen veljespotretti 1920-luvun Amerikasta.

Yhdysvalloissa on meneillään vaalivuosi ja poliittisia teemoilta ei voi välttyä, vaikka katsoisi pelkkiä megahittejä. Hillcoatin debyyttiohjauksen The Propositionin raapustanut Nick Cave vastaa tämänkertaisesta hallinnon selkäsaunasta.

Gangsteri-elokuvien klassisen kultakauden tyypillisistä maisemista poiketen Lawless ei ole elokuva kaupungistumisesta. Maaseutuidyllistä on kuitenkin vaikea puhua, sen verran karskia elämä on.

Vaikka sekä kuvauspaikan että kirjoituskoneen käskyttäjä on aussi, haisevat tislaussammiossa peri-amerikkalaisen Teekutsuliikkeen julistukset.

Katuvalojen sykkeessä vierailu rikastuttaa, mutta on myös katalyytti alamäelle. Kaipuu utopistiseen menneisyyteen on kova.

Teemoja sitoo yhteen kiinnostava kysymys lain oikeutuksesta. Jos riittävä osa kansasta on valmis latomaan taaloja tiskiin, onko minkään hyödykkeen tai palvelun kriminalisointi ratkaisu?

Pohjimmiltaan Laittomissa on kyse arveluttavan esivallan ja paheellisen kansan välisestä köydenvedosta. Stereotyyppiset ja laimeat henkilöhahmot ovat tasoisensa kertomuksensa uhreja.

Liittovaltion pahuus ei jää epäselväksi. Oman kylän kytät ovat ok-jannuja, jotka ymmärtävät miksi raitin kova poika vetää heitä turpaan. Täytyyhän yksilöllä olla oikeutensa.

Ylempää tuleva virkavalta sen sijaan on väkivaltakoneiston tuote. Guy Pearce antaa häpeilemättömät kasvot iljettävälle, kansasta etääntyneelle hienostosadistille.

Republikaaninen puolue on retoriikan tasolla suositellut viimeistään 1960-luvulta lähtien veronalennuksia lääkkeeksi niin talouden tökkimiseen kuin kuppaan. Laittomat eliitti sallii kotipolton, kunhan lahjukset, siis verot, kannetaan.

Hillcoat ohjaa tyylikkään minimalisesti ja eritoten arjen kovuus sekä väkivallan brutaalius viehättävät. Tositapahtumiin pohjaavien sattumuksien takapajuisuus lämmittää, mutta polttaa hajanaisuudelleen ja juonikuvioiden laimeudella.

Blu-ray: Julkaisussa 1080p 2.40 -laajakuva ja DTS 5.1 HD MA -ääniraita. Mukana elokuvan traileri.

Teksti 2012: Jouko Luhtala

Lue myös: John Hillcoatin esikoisohjauksen Ghosts…. of the Civil Deadin arvio.

Elokuva nähtiin myös osana vuoden 2012 Espoo Cinéä. Lue festivaaliraportti »