Jäätävä ansa

Fritt Vilt (2006)

  • 2

Nuorisoryhmä hakee turvaa vuonojen keskellä nököttävästä autiotalosta norjalaiskauhussa.

Anton Vanha-Majamaa
julkaistu 2007-02-14 / päivitetty 27.07. klo 16:04

KUVA 4

Mikal ja Jannicke
Mikal ja Jannicke 

KUVA 3

Jannicke
Jannicke 

KUVA 2

Ingunn
Ingunn 

KUVA 1

Mikal, Ingunn, Eirik, Jannicke ja Morten Tobias
Mikal, Ingunn, Eirik, Jannicke ja Morten Tobias 

Jäätävä ansa

Ohjaus Roar Uthaug
Näyttelijät Ingrid Bolsø Berdal, Tomas Alf Larsen, Endre Martin Midtstigen, Rolf Kristian Larsen
Maa Norja
Pituus 93 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2006 Fantefilm

Roar Uthaugin ensimmäinen kokopitkä ohjaus, Jäätävä ansa (Fritt vilt / Cold Prey), on Norjan lumisiin vuonomaisemiin sijoittuva kauhuelokuva viidestä nuorukaisesta, jotka hakevat turvaa hylätystä motellista erään heistä loukattua jalkansa lautaillessa. Autiotalo pitää kuitenkin sisällään synkän salaisuuden, joka pian selviää vieraillekin.

Elokuva alkaa lyhyellä johdannolla, jossa nuori poika on kadonnut, ja ilmeisesti hautautunut lumeen. Intron jälkeen leikataan nykypäivään: nuoret – Jannicke (Ingrid Bolsø Berdal), Eirik (Tomas Alf Larsen), Mikal (Endre Martin Midtstigen), Ingunn (Viktoria Winge) ja Morten Tobias (Rolf Kristian Larsen) – esitellään autossa, matkalla kohti Eirikin tietämää taivaallista laskettelumaastoa syrjässä turistikeskuksista.

Päivä alkaa hyvin: nuoret löytävät Eirikin vuoren, kiipeävät sen harjalle ja iskevät lumilaudat jalkojensa alle. Laskun aikana ryhmän outolintu, Morten Tobias, kuitenkin loukkaa jalkansa, ja ryhmä joutuu hakemaan suojaa keskeltä ei-mitään löytyvästä autiohotellista.

Jäätävän ansan alkupuoli on hyvin onnistunut. Vaikka nuorten väliset rakkauskiemurat ovatkin kuin kulunut pastissi amerikkalaisista isoveljistään, pelastaa upea kuvaus paljon. Daniel Voldheimin kameratyöskentelyä on ilo seurata, ja jylhistä talvimaisemista otetaan paljon irti.

Tunnelma on siis alussa kohdallaan, ja nuorten saapuessa motelliin se vain kiristyy. Vaikka miljöö on hieman turhankin tuttu – synkkiä käytäviä, keittokomeroita ja tietenkin portaat kellariin – on ilmassa silti aitoa uhan tuntua.

Sitten lässähtää. Kun uhka ensikerran konkretisoituu – tällä kertaa ei kostona nuorten siveettömyydestä vaan päinvastoin siveellisyydestä, omaperäisyyttä kai tämäkin – putoaa elokuvasta kaikki jännitys. Murhaaja on, liikoja paljastamatta, pökerryttävän tylsä ja mielikuvitukseton hahmo, joka olemuksellaan vie juonta uhkaavasti campin puolelle.

Jäätävää ansaa on joissain yhteyksissä verrattu jopa Stanley Kubrickin mestarilliseen Hohtoon. Tämä on iso vitsi. Elokuvassa ei ole hiventäkään siitä hienovaraisesta ja älykkäästä psykologisesta kauhusta, joka Jack Nicholsonin hahmoon aikanaan kiteytyi. Vaikka ympäristö kalskahtaa samalta – autio hotelli eristyksissä sivilisaatiosta – ei sisällöstä löydy juurikaan yhteneväisyyksiä.

Lisäksi ohjaajalla tuntuu olevan niin kiire työntää päähenkilöitä tilanteesta toiseen, että hahmojen sisäinen logiikka heittää kärrynpyörää. Erityisesti Mikalin hahmosta on tehty ääripäästä toiseen hyppivä hahmo, jonka prioriteetit ja moraali vaihtelevat nopeammin kuin murhaaja ehtii tappovehjettään heilauttaa. Syyttävä sormi voidaan osoittaa ohjaajaan ja Martin Sundlandiin, joiden tarinan pohjalta Thomas Moldestad on käsikirjoituksen viimeistellyt.

Vain muutamassa kohtauksessa ohjaaja osoittaa edes kelvollista kykyä luoda jännitystä, vaikkakin yhä isompiaan imitoiden: katsoja pääsee arvuuttelemaan, kenen kimppuun murhaaja seuraavaksi iskee, kun hahmot on ripoteltu ympäri rakennusta. Tämäkin tosin kaatuu pian, kun kaikki menee ruutu ruudulta saman kaavan mukaan kuin missä tahansa viimevuosien teinikauhuiluista.

Jäätävä ansa on muodollisesti ihan pätevä kauhuelokuva. Se on visuaalisesti ja sisällöllisesti suhteellisen onnistunut hiilikopio Hollywoodin miljoonamankelin vastaavista tuotoksista. Norjalaisten kansantunnon nostattajana se eittämättä ansaitsee paikkansa, mutta aidosti hyvää elokuvaa siitä ei saa tekemälläkään. Liian monet sisäisen logiikan virheet, kliseinen juoni ja sen toteutus sekä mielikuvitukseton murhaaja painavat liikaa vaakakupissa.

On elokuvan muuten typerässä lopussakin sentään yksi hieno keksintö. Ääniraidalla kuultava tanskalaisen death punk -yhtye Turbonegron kappale on valintana niin osuva, ettei siinä voi olla hymyilemättä. Harmi, että tällaiset koomiset hetket ovat turhan harvassa. Ehkä tästä olisi saanut paremman jos oltaisiin menty selkeästi kieli poskella. Nyt meinataan eikä mennä.

Teksti: © 2008 Anton Vanha-Majamaa

Seuraa meitä

PINNALLA

Mank

| Netflix | 19.01.

Hullu ja masentunut Hollywood synnytti Citizen Kanen, jonka myyttinen auteur saa Fincheriltä isällisen avokämmenen.

Lue lisää »

Wendy

| DVD | 27.02.

Peter Panin päivitys kaivaa keijupölyn alta keskiöön tarinamallin eksistentiaaliset väristykset aikuistumisesta.

Lue lisää »

Kesämaa

| Blu-ray | 04.02.

Kotoilun lämmin ja pehmeä kaima The Blitzin ajoilta maalaa miedon lesbosuhteen.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

Follow Me

| Blu-ray | 31.03.

Somen sairaalloisuuteen herättelevässä pakohuoneessa eivät palaset loksahda paikoilleen.

Lue lisää »

After We Collided

| DVD | 03.05.

Nuorten aikuisten Fifty Shades of Greyssä tapellaan ja nussitaan, mutta mitään ei tapahdu.

Lue lisää »

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

Luetuimmat – 12KK

Amit Rahav ja Shira Haas

Unorthodox - harvinaislaatuinen hasididraama erilaisesta nuoresta huomioi hienosti historian Lue arvio »

Caleb Landry Jones ja Henry Hughes

The Outpost Lue arvio »

Gerard Butler

Greenland Lue arvio »

Russell Crowe

Rattiraivo Lue arvio »

Gugu Mbatha-Raw ja Gemma Arterton

Kesämaa Lue arvio »

Devin France

Wendy Lue arvio »

Inja Zalta, Emilia Ares ja Ronen Rubinstein

Follow Me Lue arvio »

Josephine Langford ja Hero Fiennes Tiffin

After We Collided Lue arvio »

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2021
ISSN 1798-7202