Amerikkalaisissa draamasarjoissa on vallitsevana keinona kertoa yksittäisen jakson lopussa mistä jakso kertoi. Kertojanääni selittää teeman ja sen variaatiot, samalla kun kuvassa vilahtavat eri henkilöt omien ongelmiensa kanssa. Sinkkuelämää taisi aloittaa villityksen ja tällä hetkellä sitä hyödyntävät ainakin Greyn Anatomia ja Täydelliset naiset.

Nancy Meyersin (Jotain annettavaa, Mitä nainen haluaa) ohjaama Holiday (The Holiday, 2006 Yhdysvallat) aloittaa elokuvansa tällä keinolla. Kertojanääni kertoo heti kättelyssä viisi eri kohtaloa ja heidän suhtautumistapaansa rakkauteen. Tämän ”esipuheen” jälkeen olisi turha katsoa mitään elokuvaa, koska kaikki on jo kerrottu, mutta tästä se kaksi tuntinen ja 20 minuuttinen siirappirumba vasta alkaa.

Miehiin kyllästyneenä, kaksi naista päättävät vaihtaa asuntoja keskenään. Vaikka tarkoituksena on paeta rakkaushuolia, niin naiset löytävät vain uusia. Cameon Diaz esittää elokuvatrailereita tekevää bimboa (itseään), joka paettuaan Englantiin löytää syvemmän rakkauden Jude Lawn sylistä.

Samaan aikaan Los Anglesesissa Kate Winslet (Titanic, Tahraton mieli) saa karistettua ex-suhteensa mielestään ja löytää Jack Blackin (Tenacious D) lohduttavan olemuksen. Rikkaat ihmiset rypevät itsesäälissä ja romantiikassa, eikä mitään tapahdu.

Nimekkäistä pääosanesittäjistä huolimatta, kukaan ei ole ennen näytellyt huonommin, ei edes Diaz. Elokuvan ylipitkä kesto körötellään läpi siirappisen musiikin säestämänä ja lopputulos on täysin hajanainen ja aivan liian väljä.

teksti: © 2006 Otto Kylmälä