Hidden Figures on elokuva, jonka juuri nyt, yli viisikymmentä vuotta kuvaamiensa tapahtumien jälkeen, jokaisen tulisi nähdä. Se on elokuva, joka puhuttelee viimeaikaisten tapahtumien rikkomia ihmisiä valaen toivoa paremmasta huomisesta.

Sympaattisesti historian lehtiä havisuttava kertomus NASA:ssa 1960-luvulla rajoja rikkoneista nerokkaista afrikkalais-amerikkalaisista naisista on historian sille antamista synkistä sivuraiteistaan huolimatta yksi voimaannuttavimmista elokuvista sitten Forrest Gumpin (1994).

Osana amerikkalaista historiaa Hidden Figures kaunistelee ja siloittelee protagonistiensa elämänkaarta. Viesti on kuitenkin selvä – nämä naiset mursivat miesvaltaisen alan ennakkoluuloja aikana, jolloin heidän sukupuolensa ja etnisyytensä halusivat kahlita heitä toisenlaisiin kohtaloihin.

Syvällä kunnioituksella tuotettu Hidden Figures onkin ennen kaikkea ylistyslaulu Katherine Johnstonille (Taraji P. Henson), Mary Jacksonille (Janelle Monáe) ja Dorothy Vaughanille (Octavia Spencer), naisille, joiden saavutukset eivät enää painu varjoihin.

Teksti: 2017 Kreeta Korhola