Gerin peli (The Geri’s Game, 1997 USA) tarjoaa paljon: näppärän juonen, sympaattisen hahmon, tyylikästä visuaalisuutta ja sopivan pituuden. Elokuva sopii aamupalaksi kuin salapoliisipokkari taskuun kesämökille mentäessä. Huono vertaus. Ymmärrät kuitenkin sen mitä tarkoitan, tämä oli lyhyt ja hyvä.

Vanha mies pelaa itseään vastaan puistossa shakkia. Hän on tyytyväinen, kun saa syötyä itseltään sotilaan tai kun huijaa itseään. Vaikka käveleminen pöydän toiselle puolelle vuorojen välissä onkin raskasta ei se meinaa sitä, että kuolema ja muut synkät asiat varjostaisivat tilannetta. Mies jopa uskaltaa leikkiä sydänkohtauksen saanutta, joka kertoo huumorintajusta. Ympäristönä on kaunis lehtipuinen puisto, jonne aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.

Elokuvan valmistanut Pixar-yhtiö on tullut kuuluisaksi juuri kehittyneestä tietokoneanimoinnista. Pixar on tehnyt kummatkin Toy Story -elokuvat ja oli mukana Disneyn kanssa Ötökän elämää -elokuvassa. Gerin Peli sai 1997 Oscarin parhaana lyhytelokuvana. Päähenkilön, Gerin takin rypytkin on ohjelmoitu niin, että ne muodostuvat juuri oikealla tavalla ja vanhuksen liikkeet ovat vähintään uskottavia. Sen lisäksi, että elokuva tarjoaa nautittavaa ulkoasua osaa se olla myös hauska.

teksti: © 2000 Raimo Miettinen