Transformers: Kaatuneiden kosto

Ohjaus Michael Bay
Näyttelijät Shia LaBeouf, Megan Fox, Josh Duhamel, John Turturro
Maa Yhdysvallat
Pituus 152 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2009 Dreamworks SKG, Paramount Pictures, Hasbro, Di Bonaventura Pictures

Hanki omaksi

• Kuva 5
• Ääni 5
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p1-5">1</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Lelujätti Hasbron autoiksi muuntautuvat robotit valtasivat elokuvateatterit toissakesänä menestyksellisesti, kun Michael Bayn ohjaama Transformers tahkosi maailmanlaajuisesti yli 700 miljoonaa dollaria. Nuorten Shia LaBeoufin ja Megan Foxin urat nousukiitoon viskannut rymistely oli myös tietynlainen kohokohta kornin sankaripaatoksen parissa viihtyneen Bayn uralla, vaikka ei loppujen lopuksi rempseää kesähittiä kummoisempi ollutkaan.

Menestyksen ja avoimeksi jätetyn lopun myötä jatko-osa oli selviö. Transformers: Kaatuneiden kosto jatkaa tarinaa pari vuotta ykkösosan tapahtumien jälkeen. Decepticoneja vastaan käydystä taistosta voittajina selvinneet autobotit jatkavat eloaan Maassa, salaa sen asukeilta. Nuori Sam Witwicky (LaBeouf) on lähdössä collegeen, kun autobotien johtaja, Optimus Prime (äänenä Peter Cullen) ottaa yhteyttä Samiin apua pyytäen. Pahat decepticonit hautovat kostoa Fallen-nimisen pääpahiksen toimesta, eikä ykkösosasta tuttu Megatronkaan ole ulkona kuvioista. Samaan aikaan presidentin kätyrit yrittävät sulkea armeijan salaisen, autobotien kanssa yhteistyötä tekevän NEST-ryhmän. Mutta kuoriutuuko itsenäistymisen keskellä painivasta miehenalusta jälleen sankari?

Kaatuneiden koston resepti on yksinkertainen: kaikkea lisää. Juoni on paisunut entisestään, ja nyt liikutaan paitsi maapallon joka kolkassa, myös avaruudessa decepticonien miehittämällä kolkolla Cybertron-planeetalla. Myös ajallisesti jatko-osa on venynyt: se alkaa lyhyellä prologilla tuhansien vuosien takaa, kun alkuperäiset muukalaiset ensi kerran kohtasivat kehityksensä alkutaipaleella olleet luolamiehet.

Ennen kaikkea suureellisempi näkökulma on läsnä toiminnassa, jonka rooli on – mikäli mahdollista – kasvanut entisestään. Valtaosa elokuvan kestosta on valtavien robottiotusten ja armeijan erikoisjoukkojen tulibalettia, jossa moottoritiet, mäntymetsät ja muinaiset rauniot pistetään mataliksi ennennäkemättömällä tuhovoimalla. Transformers: Kaatuneiden kosto on toimintansa suhteen valtavinta, mitä valkokankailla on koskaan nähty.

Toiminta peittää kuitenkin alleen kaiken muun. Hahmot ovat torsoja, äärikökön dialogin raamittelemia karikatyyrejä. Lisäksi niitä on niin paljon, ettei yhteenkään ehditä syventyä. Vielä ykkösosan julisteissakin esiintyneen Josh Duhamelin solttukapteeni on täysin statisti, kuten myös tämän musta aisapari, kersantti Epps (Tyrese Gibson). John Turturron Agentti Simmons on huumoriarvoltaan laiha lisä, eikä Samin kämppis Leo (Ramon Rodriguez) tee muuta kuin hölmöile kulisseissa.

Päähenkilön kasvutarina pyyhitään rytinän tieltä pois, mikä ei toisaalta ole suuri menetys: Shia LaBeouf kun ei vieläkään osaa näytellä. Tyttöystävä Mikaelalla ei ole muuta tehtävää kuin näyttää nätiltä. Siinä maailman kauneimmaksi naiseksikin nimetty Megan Fox ilmeisesti yleisen konsensuksen mukaan onnistuu. Ja osaahan se ohjaaja näyttää tytsyn sopivan suotuisissa kuvakulmissa, jotta teinipojista koostuva yleisö saa ristiä jalkojaan teatterin pimeydessä.

Sitähän Transformersin jatko ensisijaisesti on: varhaisteineille suunnattua harmitonta kesäviihdykettä. Häikäisevillä efekteillä, näteillä tyttösillä ja muodikkaalla musakatalogilla (ikään kuin pöhöttynyttä Green Dayta ei olisi tarpeeksi kuultu) kuorrutettu Kaatuneiden kosto voi hyvinkin purra kohdeyleisöönsä. Samalla se on kuitenkin malliesimerkki siitä, kuinka tekijöiltä voi menestymispaineiden alla karata mopo lapasesta. 2,5-tuntinen spektaakkeli on aivan liian pitkä, mutta tuntuu silti kiirehdityltä. Lopun älyttömän jättitaistelun tiimellyksessä kriitikolta meinasivat silmät lurpahtaa kiinni. Voisi sitä kesäpäivänsä paremminkin viettää kuin teatterissa torkkuen.

Kuukahtamisriskiä kasvattaa se, että CGI:llä täyteenahdettu toiminta on luvattoman sekavaa. Selkeää kokonaiskuvaa on paikoin mahdoton saada, kun valkokangas täyttyy monimutkaisten robottisotureiden ja vallattomana heiluvan kameran pirullisesta yhteisleikistä. Sama riippakivi vaivasi myös ykkösosaa, mutta skaalan kasvettua se härnää nyt entistä enemmän. Virheistä ei tosiaan ole opittu.

Michael Bay on jo ilmeisesti floppipeloissaan osoittanut syyttävää sormea tuotantoyhtiötä kohtaan. Hänen mukaansa elokuvan markkinointi on hoidettu huonosti. Tästä huolimatta Transformers: Kaatuneiden kosto haiskahtaa varmalta hitiltä, vaikka siitä nyt puuttuukin ykkösosan uutuudenviehätys. Lisää samaa -kaava on kuitenkin toiminut ennenkin, joten miksei nyt?

DVD: Ja hittihän siitä tuli, tuottaen maailmanlaajuisesti yli 800 miljoonaa dollaria. DVD:lle elokuvan toi Paramount, kuvaformaattina anamorfinen 2.40:1 laajakuva, ääniraitana DD 5.1. Julkaisun profiilin mukaisesti molemmat ovat huipputasoa. Lisäksi mukana on näkövammaisille tarkoitettu ääniraita, jolla kertoja kuvailee ruudulla tapahtuvan.

Arvostelussa olleen yhden levyn version ainut lisämateriaali on ohjaaja Michael Bayn ja käsikirjoittajien (Roberto Orci ja Alex Kurtzman) kommenttiraita. Tekijöiden puheita kuuntelee mielellään, ja valtavasta projektista riittää kiitettävästi kerrottavaa.

Teksti: © 2009 Anton Vanha-Majamaa