Louis Leterrierin ohjaama spektaakkeli tuo valkokankaalle näyttäviä erikostehosteita.
Warner Bros. on julistanut panostavansa tulevaisuudessa entistä enemmän 3D-elokuviin, ja Titaanien taistelun on määrä olla Warnerin vastaus Avatarille (2009). Titaanien taistelu, joka on vuoden 1981 samannimisen elokuvan uusintafilmatisointi, ei kuitenkaan näytä hyvältä Avatarin rinnalle asetettuna, sillä jälkikäteen lisätty 3D-elementti näyttää huteralta, eikä itse elokuvakaan ole kummoinen. Se on korni efektiseikkailu teini-ikäisille pojille.
Titaanien taistelu on jo nimestään lähtien käsittämätön, sillä elokuvassa ei nähdä titaanien taistelua, vaan Zeuksen (Liam Neeson), Hadeksen (Ralph Fiennes) ja ihmiskunnan välinen, huvittavan maallinen kolmiodraama.
Kun ihmiset ylpistyvät liiaksi, jumalveljekset Zeus ja Hades päättävät antaa kurinpalautusta ihmisille, jotta he palaisivat jumalten nöyriksi palvelijoiksi. Ihmiset eivät suostu alistumaan suosiolla jumalten pullistelun alla, vaan päättävät vastata tuleen tulella. Ihmisten suurin toivo lepää Perseuksen (Sam Worthington) harteilla, joka on jumalallista alkuperää oleva yksinkertainen kalastaja.
Myös jumalten välillä kiehuu. Hades, jonka Zeus muinoin jekutti hallitsemaan tuonpuoleista, kantaa edelleen kaunaa veljelleen, ja aikoo ihmisten lisäksi palauttaa rakkaan veljensä ruotuun.
Tarinasta puuttuu titaanit ja se sekoittaa kreikkalaista ja roomalaista jumaltarustoa skandinaaviseen mytologiaan, joten tulos on alan asiantuntijoiden silmissä epäilemättä vähintäänkin hämmentävä. Elokuvasta voisi poimia loputtomasti epäloogisuuksia ja suoranaisia asiavirheitä, mutta lopulta kaikki tämä on täysin merkityksetöntä, sillä kysymyksessä on vanha kunnon sandaaliseikkailu, jonka ideana on täyttää valkokangas suurilla taisteluilla ja näyttävillä hirviöillä.
Kunnollisuudesta voidaan tosin olla montaa mieltä, sillä useimpia tulee ärsyttämään elokuvan mitätön sisältö, tökerön mahtipontinen dialogi sekä persoonattomat ja häviävän ohuet henkilöhahmot. Taas joutuu toteamaan sen saman kliseen kuin niin monta kertaa ennenkin: puitteet ovat kunnossa, mutta kaikki muu on rempallaan. Koko sirkus liikkuu efektien ja toiminnan varassa, jolloin tarina ja henkilöhahmot helposti unohdetaan. Näillä eväillä elokuva ei voi pysyä kiinnostavana kovin kauaa, ellei ole poikkeuksellisen helposti viihdytettävä yksilö.
Puutteistaan huolimatta elokuvan erikoistehosteille on nostettava hattua. Vaikka 3D-elementti onkin hutera, CG-efektit ovat muuten kauttaaltaan onnistuneita. Vaikuttavinta nähtävää ovat mustan savun saattelema Hades-jumala, vuoden 1981 versiosta tutut skorpionihirviöt ja skandinaavisesta mytologiasta tuttu merihirviö Kraken, jonka massiivisuus tekee vaikutuksen valkokankaalla.
Pääosassa nähdään käytännössä suuriin toimintaseikkailuihin suoraan tiensä löytänyt lihasmies Sam Worthington (Avatar; Terminator – Pelastus, 2009 ). Hänen roolihahmonsa on tylsä ja yksiulotteinen ja Worthingtonin kapea-alainen näytteleminen alleviivaa tätä jatkuvasti silmään pistävää ongelmaa. Sivuosissa nähdään suuret nimet Liam Neeson ja Ralph Fiennes, jotka hoitavat vaatimattomat osansa rutiinilla. Muissa osissa nähdään liuta hieman pienemmän profiilin näyttelijöitä, kuten Gemma Arterton, Mads Mikkelsen ja Pete Postlethwaite.
Teksti: © 2010 Antti Honkala
DVD-teksti: © 2010 Marjo Eskola
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA