Guardian, The - Meripelastaja

Ohjaus Andrew Davis
Näyttelijät Kevin Costner, Ashton Kutcher, Sela Ward, Melissa Sagemiller
Maa Yhdysvallat
Pituus 139 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2006 Beacon Pictures, Contrafilm, A School Productions, Eyetronics USA, Firm Films ja Touchstone Pictures.

Etsi CDONista

• Kuva 4
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p4-5">4</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Yhdysvaltain rannikkovartioston USCG:n pintapelastaja Ben Randall (Kevin Costner) menettää joukkueensa pieleen menneessä rutiinitehtävässä. Tukikohdan komentaja antaa veteraanipinturille kaksi vaihtoehtoa: Kortistoon tai kouluttajaksi. Randall valitsee jälkimmäisen. Varsin erikoisin keinoin Randall sitten kouliikin suojattejaan Louisianan leirillä, jossa keskeyttämisprosentti lähentelee viittäkymmentä. Kurssilaisten joukossa on myös nuori uintimestari Jake Fischer (Ashton Kutcher), joka joutuu oitis napit vastatusten Randallin kanssa. Ajan myötä opettaja ja oppilas ystävystyvät kun molempien menneisyydestä paljastuu yllättäviä asioita. Tarina ei tarjoa ensimmäistäkään yllätystä, mutta The Guardian – Meripelastajan (The Guardian, 2006 Yhdysvallat) tunnelma pysyy koko ajan korkealla, paljolti ohjaaja Andrew Daviksen ja Costnerin ansiosta.

Meri ja Kevin Costner on yhdistelmä, joka saa leffastudion kirstunvartijan haromaan hiuksiaan. Kaikkihan muistavat surullisen kuuluisan Waterworldin, joka flobbasi pahemman kerran. Meripelastaja kuitenkin on läheistä sukua eräälle toiselle Costnerin meriaiheiselle elokuvalle, Viesti mereltä. Molemmat ovat hyvin alavireisiä, mutta omalla tavallaan niin hellyttäviä, ettei katsomista tohdi lopettaa kesken. Costneriin on nimittäin aina ollut helppo samaistua. Niin on myös nyt, kun tutustumme kipulääkkeitä napsivaan kehäraakkiin, jolle työ on kaikki kaikessa. Raskaan työn raatajien elämää on aina koskettavaa seurata kärpäsenä katossa.

Siinä missä Costner yrittää pitää Meripelastajan pinnalla, niin toinen pääosan esittäjä, Ashton Kutcher, kiskoo tulppaa irti kaksin käsin. Kutcher on pintapelastajana yhtä uskottava kuin hänen yhden miehen shownsa Punk’d. En sano sillä, etteikö Kutcher sopisi vakavampiaiheiseen elokuvaan, mutta nyt lopputulos on vain sitä tuttua mulkoilua ja elehtimistä. Edellisestä draamasuorituksestaan (unohtumaton Perhosvaikutus) Kutcher jää monta altaan mittaa. Toinen häiritsevä tekijä on käsikirjoitus. Tarinaa olisi pitänyt karsia kovalla kädellä ja vähintään pitänyt poistaa nolo amatöörimelojien pelastuskohtaus: Pitäisikö oikeasti uskoa, että uimataidoton amatöörimeloja lähtee kajakkinsa kanssa keskelle kaksimetristä aallokkoa? Muutoin Meripelastaja on suhteellisen realistisen oloinen, mutta pitkälti yli kaksituntisena auttamattomasti liian pitkä. Mukaan on ahdettu paljon tarinan kannalta toisarvoista tapahtumaa. Jopa kertaalleen miehekkäästi päätettyä loppua on pitänyt mennä rukkaamaan hieman onnellisemmaksi.

Tärkein elokuvan ominaisuus on kaikesta huolimatta viihdearvo ja sitä Meripelastajassa on kosolti. Pelkästään hyiset Alaskan maisemat nostavat ihon kananlihalle. D-Toxin kynäilleen Ron L. Brinkerhoffin kömpelö kässäri toki häiritsee, mutta ohjaaja Andrew Daviksen merikuvakulmat ja Costnerin katu-uskottavuus antavat paljon anteeksi. Myös Meripelastajan visuaalinen jälki kestää vertailun jopa parhaana pitämääni Meren Raivoon. Unohtaa ei sovi Bryan Adamsiakaan, joka luikauttaa jälleen koskettavan tunnusmelodian, aivan kuin Robin Hoodissa konsanaan.

Dvd:n extrat ovat myös tutustumisen arvoisia ja niiden jälkeen tarina saattaakin aueta astetta paremmin.

teksti: © 2007 Lasse Lepola