Provence sateen aikaan

Ohjaus Agnès Jaoui
Näyttelijät Jean-Pierre Bacri, Agnès Jaoui, Jamel Debbouze, Pascale Arbillot, Mimouna Hadji, Guillaume de Tonquedec ja Frédéric Pierrot
Maa Ranska
Pituus 95 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2008 Les Films A4, France 2 Cinéma, Studio Canal, Canal+, Région Provence Côte d'Azur, Centre National de la Cinématographie, TPS Star ja Atlantic Film

Hanki omaksi

• Kuva 3
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Provence sateen aikaan on aiemmin lähinnä näyttelijättärenä kunnostautuneen Agnès Jaouin kolmas ohjaustyö, jossa pitkän linjan näyttelijöiden kokemus näkyy ja kuuluu. Palkittu Jaoui (Kukin makunsa mukaan, 2000) on myös toinen elokuvan käsikirjoittajista ja yksi tarinan keskeisistä hahmoista. Katsoja asetetaan kärpäseksi kattoon seuraamaan dynamiikkaa kahden sisaren Florencen (Pascale Arbillot) ja Agathen (Agnès Jaoui) sekä heidän elämässään vaikuttavien ihmisten välillä. Florencen kotiapulaisen Mimounan (Mimouna Hadji) poika Karim (Jamel Debbouze) saa poliitikkona toimivan kiireisen Agathen suostumaan mukaan dokumenttiin, jonka ideoinut Michel (Jean-Pierre Bacri) sattuu olemaan suhteessa naimisissa olevaan Florenceen. Epäonninen elokuvanteko on tyssätä useampaan otteeseen Michelin sähläykseen, keskinäisiin riitoihin ja Agathen kiireisiin samalla kun hahmot selvittelevät keskinäisiä välejään.

Elokuvan raskailta kuulostavat uskottomuuden, rasismin ja feminismin teemat on esitetty tavalla, jossa arkipäiväisyys korostuu. Henkilöt tuntuvat todella elävän aivan tavallista elämää, jossa suuret asiat kulkevat mukana välillä korostuen ja toisaalta jääden taka-alalle. Komiikka syntyy sekin asioista, jotka voisivat tapahtua kenelle tahansa. Realistista vaikutelmaa tukevat niin ikään kuvaus ja varma näyttelijäntyö. Toiminnan sijasta keskeistä on puhe ja kokeneiden näyttelijöiden keskinäinen vuorovaikutus.

Kun peruspalaset tuntuvat olevan kohdallaan onkin vaikea päästä käsiksi asioihin, jotka kuitenkin jättävät katselukokemuksen jokseenkin kylmäksi. Kuitenkin käsikirjoitus sisältää varsin hyvää ja uskottavaa dialogia, juonessa on kiinnostavia käänteitä ja elokuva käsittelee monelle tuttuja asioita. Joka tapauksessa yleisvaikutelma jää jokseenkin tylsäksi eikä hahmojen tunnemaailmaan pääse osalliseksi. Voisiko olla, että kaipaamme sittenkin jotain hieman todellisuutta suurempaa? Olemmeko turtuneet tosi-tv:hen siinä määrin, että realismi ei riitä synnyttämään sympatiaa? Saattaa olla, että Provence sateen aikaan yksinkertaisesti vaatii katsojaltaan virkeän ja vastaanottavan olotilan, jossa ärsykkeiden määrä ja voimakkuus eivät ole tärkeitä, mutta elokuvan hillitty charmi pääsee esiin.

Tavallaan harmillista, että päällisin puolin kelpo elokuvasta on loppuen lopuksi niin vähän sanottavaa. Karu todennäköisyys kuitenkin on, että suuri osa katsojista tulee joko ohittamaan elokuvan vuokraamon hyllyjä tarkastellessaan, nukahtamaan sitä katsoessaan tai ihmettelemään lopputekstien aikana, kuinka jotain jäi puuttumaan.

DVD: Atlantic Filmin julkaisu on varustettu mukiinmenevällä, mutta hieman epätarkalla anamorfisella laajakuvalla 2.35:1 ja laadukkaalla DD 2.0 ja 5.1 äänellä. Lisämateriaalia ei levyltä löydy laisinkaan.

Teksti © 2009 Marjo Eskola