Tyhjäntoimittaja Ben törmää fiksuun ja filmaattiseen Alisoniin. Kahdeksan viikon kuluttua Ben saa yllättäviä uutisia: Alison on raskaana. Hömppää ala Seth Rogen.
Tyhjäntoimittaja Ben Stone (Seth Rogen) törmää yökerhossa ylennystään juhlivaan, fiksuun ja filmaattiseen Alisoniin (Katherine Heigl). Jostain aivan käsittämättömästä syystä nämä toistensa vastakohdat päätyvät samojen lakanoiden väliin. Alkoholilla lienee osuutta asiaan. Kahdeksan viikon kuluttua Ben saa yllättäviä uutisia: Alison on raskaana.
Vuoden 2007 lopun kohukomedia Paksuna kuuluu kategoriaan paljon melua tyhjästä. Lievästi sanoen melkoisessa sukseessa oleva käsikirjoittajaguru Judd Apatow (mm. Taalat taskuun, Dick ja Jane, 40.v ja neitsyt) on valinnut laittomien maahanmuuttajien ja ikuisten neitsyiden jatkeeksi aina niin “ajankohtaisen” vahinkoraskauden, kaikkine mahdollisine höysteineen: Isäehdokas on täysi nolla, työnantajalle ei raskaudesta parane kertoa, äiti kehottaa aborttiin ja ne kaveritkin ovat järjestäin tolkutonta porukkaa. Loistavia ideoita, mutta jo ajat sitten käsiteltyjä tv-sarjoista suurimmassa: Frendeissä. Rauta on silti ollut kuumana Kolme miestä ja baby kaltaisten vauvaelokuvien menestyksen jälkeen, ja tähän kultasuoneen iskee myös Apatow. Jos raskauteen liittyvillä pelkotiloilla ei saada kassakonetta laulamaan niin millä sitten? Kaupantekijäisiksi tarjoillaan yksi suurimmista elämänviisauksista: “Avioliitto on kuin katsoisi Kaikki rakastavat Raymondia, paitsi ettei se kestä 22 minuuttia. Se kestää ikuisesti.” Totta ihan joka sana.
Alisonin roolissa nähtävä Katherine Heigl tuo ikuisesti mieleeni 90-luvun puolivälin komedian Isän tyttö ja sitä seuranneen action rymistelyn Kaappaus raiteilla. Sen jälkeen Heigl teki niin sanotut katoamistemput eli valitsi itselleen kasan huonoja rooleja. Jopa niin huonoja, että Paksuna on ensimmäinen elokuva, jossa sittemmin törmäsin Heigl’iin uudelleen. Yli kymmeneen vuoteen! Ei mitenkään iloinen jälleennäkeminen. Heigl mumisee roolinsa jotenkuten läpi eikä taitojensa puolesta aiheuta pienintäkään värinää. Ulkonäöllisesti kylläkin. Komedian toinen osapuoli, Hollywoodin uusi moottoriturpa Seth Rogen onnistuu paremmin. Rogen on samaan aikaan sekä ärsyttävä että täysin säälittävä tapaus, eli lähes nappiveto Apatowilta. Sivuosien puolelta voidaan poimia mm. Paul Rudd vapautta etsivänä perheenisänä. Ei liene sattuma sekään, että myös Rudd nähtiin 40.v ja neitsyessä sekä alussa hehkuttamassani Frendeissä.
Paksuna on kohtuuhyvää perjantaiviihdettä, juuri ennen baariin lähtöä nautittuna, jonka mukamas kiusallisille tilanteille voi samaistua… kuka mistäkin syystä. Jos taas käykin niin, ettei Paksuna päädy dvd-soittimeesi, et ole menettänyt mitään elämää suurempaa. Vitsit ovat tuttua kierrätyskamaa ja turha luullakaan, etteikö elokuvalla olisi onnellista loppua. Yhdessä asiassa Paksuna on hyvinkin mielenkiintoista seurattavaa: Kertomukseen on ripoteltu useampi kohtaus, joilla ei ole mitään virkaa varsinaisessa juonessa. Sama pätee myös dvd:n tylsistyttäviin bonusmateriaaleihin. Siispä: Jos vauvat tai niiden odotus eivät ole lähellä sydäntä, niin kurkistus Judd Apatowin aikaisempaan tuotantoon saattaa olla antoisampi kokemus.
teksti: © 2008 Lasse Lepola
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA