Paha poliisi - määräsatama New Orleans

Ohjaus Werner Herzog
Näyttelijät Nicolas Cage, Val Kilmer, Eva Mendes, Xzibit, Michael Shannon
Maa Yhdysvallat
Pituus 124 min
Ikäraja 15 vuotta
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2009 Edward R. Pressman Film, Lieutenant Productions, Millennium Films, Nu Image Films, Osiris Productions, Polsky Films, Saturn Films ja Sandrew Metronome.

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Paha poliisi – määränpää New Orleans ei nimestään huolimatta ole remake Abel Ferraran vuoden 1992 kulttiklassikosta. Yhteydet jäävät idean tasolle, ja ohjaaja Werner Herzog on osaltaan hämmentänyt soppaa toteamalla ettei ole edes kuullut koko Ferrarasta, saatika nähnyt yhtään tämän elokuvaa.

Oli tämä totta tai ei, on Herzogin uusin kieltämättä täysin eri elokuva. Miljöö on hurrikaani Katrinan runnoma New Orleans. Työtapaturmassa selkänsä pysyvästi ruhjonut etsivä Terence McDonagh (Nicolas Cage) on koukussa kipulääkkeisiin ja suorittaa poliisintehtävänsä puolivillaisesti. Työnsä eettisistä raja-aidoista viis veisaava koppalakki ajautuu bisneksiin paikallisen rikollispomon Big Faten (Xzibit) kanssa selvittäessään samalla murhia, joista kriminaali saattaa olla vastuussa.

Tarinan yllä leijuu vanhan viskin ja halvan heroiinin katku. Elokuva etenee kuin päähenkilönsä: lievästi tokkurassa, toista jalkaa nilkuttaen. Kuvakerronta on pääosin turvallista, mutta pari tyylirikkoakin löytyy – Herzog iskee silmää jaksoilla, joissa kamera vaihtuu rosoiseen käsivaraan ja sukeltaa maantasalle. Päähenkilöä ympäröivät liskot saavat estradin psykedeelisissä, etelävaltioiden kantrin rytmittämissä tripeissä. Nämä episodit ovat ohjaajan itsensä kuvaamia.

Pääosassa nähdään roskaprojekteissa viime vuodet ryvettynyt Nicolas Cage. Hövelisti projektinsa valikoiva tähti tukeutuu usein turhan laiskasti parin ilmeen maneereihinsa, ja vain silloin tällöin saadaan muistutus Cagen todellisesta potentiaalista. Sen esilletuontiin vaaditaan lähes poikkeuksetta David Lynchin tai Spike Jonzen kaltainen visionäärinen ohjaaja. Tai esimerkiksi Werner Herzog.

Pahassa poliisissa Cage lyö yli, mutta tekee sen tyylillä. Suoritus lyö härskisti kaikkia soveliaisuuden sääntöjä vastaan, ja lopputulos on ihailtava. Päähenkilö on hedonisti, sadisti ja ehkäpä vielä masokisti: päihdekoukusta toiseen seilaava virkavallan irvikuva, joka levittää ympärilleen tuhoa kuin kaupunkiaan vasta turmellut hirmumyrsky ikään. Ja vetää vielä päälle pikaiset varvit laitakadun prostituoidun kanssa.

McDonagh on päähenkilönä herzogilaisen eksentrinen itsessään ja suhteessaan muihin, mutta tällä kertaa kuva on harvinaisen yksipuolinen. Ohuen kuoren alta ei löydykään mitään, ja kupletti puhkeaa yksinkertaiseen haistatteluun, kun päivänsä pahanteolle omistanut hylkiö kruunataan jälleen sankariksi.

Tämä ei silti ole pettymys, koska valinta on tietoinen. Tarina on täynnä mustaa huumoria ja härskiä toimintaa, tehden elokuvasta varmasti ohjaajansa viihdyttävimmän.

DVD: Sandrew Metronomen julkaiseman DVD:n kuva (anamorfinen 1.85:1-laajakuva) ja ääni (DD 5.1) ovat peruslaadukkaat. Lisämateriaalina on 40-minuuttinen haastattelupotpuri, jossa ohjaaja, näyttelijät ja muut elokuvan parissa työskennelleet kertovat kokemuksistaan. Erityisesti Herzogin puhetta on aina ilo kuunnella.

Teksti© 2010 Anton Vanha-Majamaa