Meteori

Ohjaus Ernie Barbarash
Näyttelijät Bill Campbell, Marla Sokoloff, Christopher Lloyd, Michael Rooker, Stacy Keach, Jason Alexander
Maa Yhdysvallat
Pituus 148 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2009 Alpine Medien Productions, Grand Army Entertainment, Larry Levinson Productions, RHI Entertainment ja Atlantic Film.

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Meteori (2009) on alkujaan TV:lle tehty kaksiosainen minisarja, jota meillä myydään elokuvana. Muoto muistuttaa samoihin aikoihin julkaistua Myrskyä (2009) eivätkä yhtäläisyydet pääty siihen: molemmat ovat ö-mapin tusinascifiä turhimmillaan.

Tarina potkaistaan käyntiin, kun keskellä Meksikon erämaata operoiva tähtitieteilijä Daniel Lehman (Christopher Lloyd) tekee hätkähdyttävän havainnon: maata kohti on matkalla valtava meteori, joka uhkaa laittaa lopun kaikelle elämälle. Professori lähtee nuoren avustajansa Imogenen (Marla Sokoloff) kanssa kohti Yhdysvaltain meteoritorjuntakeskusta, jossa valtion virkamiehetkin alkavat hiljalleen havahtua tilanteeseen.

Samaan aikaan toisaalla: perheensä menettänyt poliisi (Michael Rooker) flippaa vihasta ja lähtee kollegansa Jackin (Bill Campbell) tyttären perään. Jack lähtee pelastamaan tyttöä (Mimi Michaels), mutta matkaan tulee mutkia kun tämä onkin poikaystävänsä kanssa lemmenretkellä luonnon helmassa.

Juoni on kuin parodia Armageddonista (1998), joka sekin oli jo rikos teatteriyleisöjä kohtaan. Maata kohti on siis syöksymässä meteori, jonka olemassaolo havaitaan vasta pari vuorokautta ennen osumishetkeä. Maailman pelastaakseen proffa apureineen lähtee Meksikosta autolla(!), mutta matka katkeaa kun bensa loppuu. Tätä seuraa sarja absurdeja juonenkäänteitä ja ruumispinot kasvavat panttivankidraamojen, yliajojen, kolareiden ja ammuskelun myötä.

Huvittavinta on tapa, jolla Imogeneen suhtaudutaan. Hän on lopulta vastuussa koko maapallon kohtalosta, mutta kukaan ei tunnu häntä uskovan, ja toisekseen naisella ei itselläänkään tunnu olevan kummoinen kiire. Ei, vaikka taivaalta sataa alati meteoreja ja suuri pamaus on vain tuntien päässä.

Kuvausmetodit lienevät samaa sarjaa kuin Salkkareissa: kerralla purkkiin ja eteenpäin. Mitätön budjetti näkyy siinä, kuinka samoja kuvia uusiokäytetään ja mm. uutispätkissä näytetyt kraaterit ovat usein tosiasiassa dokkarikuvaa oikeista, ikivanhoista montuista. Meteorit kyllä syöksyvät keskelle kaupunkiakin, mutta lähikuvissa nähdään vain juoksevia ihmisiä ja lenteleviä papereita.

Elokuvan hienoin keksintö on tapa, jolla nämä maahan putoilevat pikkumeteorit torjutaan: armeijan soltut yksinkertaisesti tähtäävät huolellisesti raketinheittimillään, laukaisevat juuri oikealla hetkellä ja kivi tussahtaa säpäleiksi ilmassa. Kunnioitettava on myös loppuratkaisu, jota ei mitenkään perustella. Muutenkin elokuvan tieteellinen kieli on lähinnä “variaabelin” ja “muuttujan” kaltaisten hifistelytermien mielivaltaista pyörittelyä. Milloin puuttuu mistäkin oikeat paraabelit, tai sitten koordinaatit on laskettu väärillä reunaluvuilla.

Katastrofielokuvaa etsivien kannattaa katsoa muualle, vaikka kansi mainitseekin Armageddonin ja Deep Impactin (1998). Kahteen osaan jaettu Meteori on kuitenkin omalla tavallaan positiivisempi tapaus kuin aiemmin mainitut – ainakaan siihen ei ole poltettu satoja miljoonia taaloja. Viihdyttävämpikin se on, joskaan ei ehkä ihan oikeista syistä.

DVD: Atlantic Filmin julkaiseman DVD:n kuva (anamorfinen 1.77:1-laajakuva) ja ääni (DD 2.0) ovat peruslaadukkaita. Ei lisämateriaalia.

Teksti: © 2010 Anton Vanha-Majamaa