Marley

Ohjaus Kevin Macdonald
Maa Yhdysvallat, Iso-Britannia
Pituus 144 min
Ikäraja 16 vuotta
Lisätietoja IMDb
Kuvat © Shangri-La Entertainment, Tuff Gong Pictures, Cowboy Films, Universal

Hanki omaksi

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p0-5">0</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Exodus! Movement of Jah people!

Rastat. Hymy. Sätkä. Kassillinen hittejä.

Jamaikan syrjäseuduilta kolmannen maailman ensimmäiseksi musiikilliseksi supertähdeksi nousseen Nesta Robert ”Bob” Marleyn tuntevat kaikki.

Aivan kuten toinenkin osittain saman aikakauden kasvatti, Ernesto ”Che” Guevara, on regee-musiikin popularisoija ikoni.

Sekä Che että Bob ovat kuitenkin enemmän kuin t-paidassa töllöttäviä klassisia kasvoja, joilla viestitetään milloin mitäkin. On sääli, että Kevin Macdonaldin kaksi ja puolituntinen dokumentti on tarkasti keskitietä kulkeva läpileikkaus vaipasta arkkuun.

Dokumentin kliinisestä esitystavasta puuttuu kaikki se räiske ja sydän, joka Marleyn taltioiduista konserteista välittyy. Dokumentti nojaa kaavamaisesti aikalaisten lausuntoihin luodessaan kuvaa rastafarismiin hurahtaneesta pioneerista.

Sujuvasti etenevän elokuvan lopputulema on perinteinen, kohtalaisen sankarillinen biografia.

Vaikka kameran eteen on raahattu mielenkiintoisia persoonia, ei Macdonald ole kiinnostunut tutkimaan. Tulos on aikajana, ei pinnan alle sukeltavaa journalismia.

Marleyn poliittisuuteen ja vivahteikkaaseen perhe-elämään lähinnä viitataan. Jopa uskomusten tuhoama syöpätaistelu jätetään liki täysin huomiotta.

Onnistumisia kehutaan vuolaasti, lapsuksista ja kyseenalaisista valinnoista riittää huomautus. En kaipaa tuomiota tai moralisointia. Kaipaan myyttien murtamista.

Perinteinen sankaruus on tasapaksua. Oli salossa sitten tähtilippu tai Jamaikan kolmivärinen tunnus.

Macdonald lähinnä hipelee ristiriitoja. Aivan kuin tekijät olisivat pelänneet Marley-uskovaisten vastareaktiota. Rehdisti ronkkimalla olisi voitu luoda erehtyväinen, inhimillinen kuva.

Soderberghin Che-elokuvat eivät kaivaneet kaikkia hautoja auki, mutta ne paljastivat miehen markkinakojujen takaa. Marley on kuin kuvitettu Wikipedia-artikkeli.

Elokuva voi vavisuttaa luutuneita käsityksiä vain parissa tunnissa. Dokumentilla, vielä enemmän kuin fiktiolla, on velvollisuus tehdä se.

Marley jää epäilemättä pitkäksi aikaa definitiiviseksi muotokuvaksi maanisesta esiintyjästä. Kattava esitys on kuitenkin lähinnä onnistunutta fanipalvelua.

DVD: Universalin julkaisussa ääniraitana Dolby Digital 5.1 ja laajakuva kuvasuhteella 1.85:1. Lisämateriaalia ei ole.

Teksti: © 2012 Jouko Luhtala