Dreamworksin näyttävä animaatio sijoittuu kung fun maailmaan, jossa Panda Pon on löydettävä sisäinen voimansa mestari Shifun ohjauksessa. Vakaasti etenevä elokuva ei aivan yllä klassikoksi.
Animaatioelokuvassa on pitkä ja rikas antropomorfismin perinne. Tämä on usein etenkin Disneyn tuotannoissa viety niin pitkälle, että eläimet menettävät lähes täysin eläimelliset puolensa, niistä tulee ihmisiä eläinten ruumiissa. Itämaisten taistelulajien buumi Hollywoodissa alkoi varsinkin Hong Kongin vaikutuksesta 90-luvun alkupuolella. Quentin Tarantinon Kill Bill-elokuvat tekivät osaltaan ympyrän täydeksi ja olivat kunnianosoitus vanhalle pienen budjetin kung fu- ja samuraielokuvalle. Teolliselle elokuvatuotannolle tyypillisesti, Dreamworksin Kung Fu Panda (2008), joka sijoittaa tapahtumansa ja hahmonsa vieraaseen paikkaan, kuten Aasiaan, saa todellisimman ja läheisimmän inspiraationsa oman elokuvateollisuutensa uudelleen kierrättämistä materiaaleista. Sattuvasti, juuri Hong Kong -elokuva tunnetaan tämänkaltaisesta käsikirjoittamisen ekologisuudesta. Kung Fu Pandan lähtökohdissa onkin täten nykyanimaatiolle ominaisesti – kuten esimerkiksi Shrek-sarjassa – myös itseironisuuden vaikutelma.
Juoni käyttää arkkityyppistä vaatimattomista lähtökohdista mestariksi nousemisen tarinaa samanaikaisesti huumorin lähteenä että peruskaavana. Kokkina toimiva panda Po tulee kuin sattumalta valituksi Lohikäärmetaistelijaksi, jonka on lopulta kohdattava mestari Shifun entinen oppilas, pahamaineinen Tai Lung. Käsikirjoitus ei yllätä omaperäisyydellään, mutta pienet intertekstuaaliset viitteet Hollywoodin klassisiin saagoihin jaksavat huvittaa aikuiskatsojaakin. Itämaista filosofiaa on punottu tapahtumiin kepeällä otteella. Ahmatin pandan ja mestarin välisessä taistelussa ei kamppaillakaan taikinanyytistä, sillä voitettuaan Po toteaa, ettei ollutkaan nälkäinen. Visuaalisesti Kung Fu Panda on huippuluokkaa ja palauttaa uskon nykyanimaatioon myös niille, jotka ovat surreet käsinpiirtämisen kuolemaa. Etenkin puupiirrosten tyylistä ammentavat taustat ansaitsevan maininnan. Animaation mahdollisuuksia hyödynnetään komeasti notkeissa ja humoristisissa, mutta jännittävissä taistelukoreografioissa.
Englanninkielinen ääninäyttely on vahvaa, Jack Black panda Pona on saanut hikoilla studiossa tätä kokovartalosuoritusta varten. Dustin Hoffman mestarina ja Deadwood-pahis Ian McShane Tai Lungina tekevät perusvarmaa jälkeä pilke silmäkulmassa. Kung Fu Panda on selvästi keskitasoa kiinnostavampi animaatioteos, mutta kärsii lopulta liikaa kaavamaisesta perusrakenteestaan. Huumori kuitenkin puree yrittämättä liikaa, elokuvan opetus on kannatettava ja pehmoeläimiä ulkoisesti muistuttavat eläinhahmot ovat sympaattisia.
Dvd: Kahden levyn paketissa on mukana muun muassa tulostettavia paperinukkeja elokuvan hahmoista ja lapsille suunnattu pintaraapaisu kung fun maailmaan. Itse elokuvan teosta paketissa on tavanomaiset tekijöiden kommenttiraidat, mutta yllättävän vähän muita lisämateriaaleja. Anamorfinen laajakuva on värikirjoltaan rikas, mutta hieman pehmeässä kuvassa kohinaa on havaittavissa reilustikin tasaisilla väripinnoilla. 5.1 Dolby Digital -ääni on puhdas ja erottelukykyinen.
Teksti © 2008 Aleksi Salonen
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA