Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin hieman yllättäen voittanut varmaotteinen laatujännäri.
Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin Michael Haneken ja Jacques Audiardin nenien edestä napannut Katseeseen kätketty (2009) on argentiinalaisohjaaja Juan José Campanellalta varmaotteinen laatujännäri, jonka kehystarina muistoista ja katumuksesta summataan lopussa pinnallisesti.
Vuonna 1974 rikosoikeuden asianajaja Benjamín Espósiton (Ricardo Darín) kokemus nuoren naisen raiskausmurhatapauksesta on niin vakava, että ratkaisematta jäänyt rikos vaivaa häntä vielä 30 vuotta myöhemmin eläkeiässä. Kehystarinassa menneisyyden tapahtumat aukeavat sirpaleittain, kun Espósito yrittää kirjoittaa aiheesta romaania haastatellen samalla tapauksen parissa työskennelleitä, etenkin entistä esimiestään ja rakkauden kohdetta, tuomari Irene Hastingsia (Soledad Villamil).
Campanella kertoo tarinaa verkkaisesti ja hyvällä itseluottamuksella. Aikarakenteen käyttö ei ole mutkikasta tai väkinäistä. Aiheistoa ei ole tarvinnut ylidramatisoida, kun elokuvaa elävöitetään hypyillä ajanjaksosta toiseen. Kehyksessä päähenkilö pohtii elämäänsä, vuonna -74 ratkotaan murhamysteeriä.
Kuvaus- ja leikkaustyyliltään Katseeseen kätketty kytkeytyy europerinteesen, rytmi on rauhallinen ja kuvien voimaan luotetaan. Niin kannattaakin, Félix Montin kuvat ovat ajattomia ja näyttelijöiden kasvoja uskalletaan hyödyntää. Elokuvan hieno äänisuunnittelu ansaitsee myös maininnan. Pääosissa Ricardo Darín ja Soledad Villamil onnistuvat välittämään vaikutelman yhteisestä menneisyydestä nykyisyydessä ja romanttisesta jännityksestä menneisyydessä.
Espósiton kirjailijanlahjat tai niiden puute kytketään välillä sentimentaalisiin takaumiin, mutta kokonaan niillä ei voi selittää käsikirjoituksen taipumusta kuluneisiin ratkaisuihin. Monet kohtaukset on ylikirjoitettu ja ne tuntuvat sopimattoman kirjallisilta tai kliseisiltä. Itse murhamysteeri on yllätyksetön, niin myös menetetyn rakkauden kuvaus. Sivuosahahmotkin ovat stereotyyppisiä: konna, kusipää pomo, vaimonsa menettänyt menneisyyteen juuttunut aviomies ja juoppo oikeudenavustaja kaveri.
Puutteet Eduardo Sacherin romaanin pohjalta tehdyssä käsikirjoituksessa (Campanella) eivät kuitenkaan ole kovin vakavia ennen viimeistä kolmannesta, joka vääntää ruuvia paljastuksissa ja juonenkäänteissä. Loppuratkaisu on karkea, jopa epäselvästi dramatisoitu ja rikkoo elokuvan muuten realismiin suuntaavaa tyyliä.
Jokainen tulee panemaan merkille avainkohtauksen jalkapallostadionilla. Lentokoneotoksesta saumatta katsomon tasolle ja käsivaraan, siitä pian intensiiviseen takaa-ajoon stadionin käytäville siirtyvä yhtenäiseltä vaikuttava otos on hienoa teknistä ja tarkkaan koreografioitua elokuvantekoa. Kohtauksessa syntyy elokuvan kielelle ominainen illuusio täydellisestä vapaudesta ja sielläolosta.
DVD: Sandrew Metronomen julkaisun -anamorfinen laajakuva on matalassa alaistuksessa pehmeähkö ja kohiseva, muuten erittäin tasokas. 5.1 Dolby Digital ääniraidassa on hyvä erottelukyky ja tasapaino. Levyllä elokuvan traileri.
Teksti: © 2010 Aleksi Salonen
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA