Elokuva alkaa kolmen miehen aikeista ryöstää pankki sen viimeisinä aukioloaikoina. Ryöstöyritys kariutuu heti alkumetreillä varsinaiseksi farssiksi, kun yksi ryöstäjistä jänistää.
Elokuva alkaa kolmen miehen aikeista ryöstää pankki sen viimeisinä aukioloaikoina. Ryöstöyritys kariutuu heti alkumetreillä varsinaiseksi farssiksi, kun yksi ryöstäjistä jänistää. Kahden miehen hikinen panttivankidraama jatkuu pitkälle iltaan poliisin, median ja yleisön saapuessa. Elokuva perustuu tositapahtumiin ja elokuvassa viljellyt viitteet olivat ilmestyessään poliittisesti varsin ajankohtaisia.
Ryöstäjiä esittävät Al Pacino ja John Cazale muodostavat vastakohtaisen parivaljakon, joka oli jo nähty aikaisemmin Kummisetä-elokuvassa. Varsinkin Pacino tekee elokuvassa mielenkiintoisen roolin, jossa hahmo saa uutta syvyyttä pelkän lisäinformaation avulla. Hiljalleen Pacinon roolihahmon perhe ja ystävät ilmaantuvat rikospaikalle ja päähenkilön pinna sen kuin kiristyy. Tilanteet ja sivuhahmot paljastavat kuka ryöstäjä oikein on miehiään ja mitkä hänen motiivinsa ovat.
Elokuva sai kuusi Oscar –ehdokkuutta, joista ainoastaan Frank Pierson voitti käsikirjoituksesta. Loput palkinnot elokuva menetti Yksi lensi yli käenpesän –elokuvalle, joka keräsi sinä vuonna kaikki merkittävät palkinnot. Vaikka Frank Piersonin käsikirjoitus onkin jotain omaa luokkaansa, kuuluu suuri kiitos tekstistä näyttelijöiden improvisaatiolle ja ennen kaikkea Al Pacinolle, jota itse Pierson kiittelee elokuvan pelastaneista ehdotuksista. Näyttelijät pistivät kaikki itsensä likoon kolmen viikon intensiivisten harjoitusten aikana, joten tulostakin syntyi. Lumetin ohjauksen merkitystäkään ei sovi unohtaa. Lumetin tiukka kuri ja teatteritausta pitivät näyttelijät kuitenkin oikeilla raiteilla kohti parhaita tuloksia.
Vaikka ohjaajan -palkintoa ei tullut, Hikinen iltapäivä (Dog Day Afternoon, 1975 Yhdysvallat) on yksi merkittävän uran tehneen Sidney Lumetin parhaista elokuvista. Muutenkin ajatellessa 70–luvun poliittisesti ja sosiaalisesti vaikuttavia elokuvia Sidney Lumetin nimi nousee esille yhtenä keskeisimmästä vaikuttajista. Lumetin elokuvat Serpico, Network ja Hikinen iltapäivä ovat kaikki nykyaikaisia klassikoita. Elokuva oli myös ensimmäisten joukossa (ellei ensimmäinen) käsittelemässä homoutta aitona ihmissuhteena eikä vain koomisena lisäelementtinä.
Hiotun käsikirjoituksen, vankan ohjauksen ja loistavien näyttelijöiden ansioista Hikinen iltapäivä oli niitä harvoja elokuvia jotka olivat klassikkoja jo syntyessään. Näitä elokuvia 70 –luvun kultakausi tosin tuotti suunnattomia määriä. Hikinen iltapäivä nousee tästäkin joukosta edukseen. Tämä on elokuvaa parhaimmillaan. Sykähdyttävä, jännittävä ja otteessa pitävä elokuva, jonka aihe on kuitenkin niin minimaalisesta kimmokkeesta jalostettu. Parempaa ei voisi toivoa.
teksti: © 2006 Otto Kylmälä
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA