Ranskalaisen toimintafilmin ruuti on hieman vettynyttä, vaikka huumeilla lastattu Audi kulkee kovaa.
Ranskalaisen toimintafilmin Go Fast (2008) punaisena lankana on huumepelin ruokkimisjärjestyksen kuvaaminen, vaikka pääpaino onkin viimeisimmissä lenkeissä: kun ajetaan audeilla ja bemareilla viileästi ylinopeutta Espanjasta Ranskaan, takapenkillä parikymmentä kiloa kamaa. Hierarkian lyömätön tiivistys löytyy kuitenkin musiikin puolelta, Immortal Techniquen ja kumppaneiden konseptiraidalta Peruvian Cocaine. Siinä käydään tunnontarkasti läpi koko ketju orjaviljelijästä rikostutkijaan.
Tietty levottomuus vaivaakin Go Fastia. Siinä on paljon langanpätkiä, joista ei saada punottua kestävää köyttä. Se alkaa jännittävästi, kun rikollisjengejä jahtaava poliisiyksikkö seuraa yön yli nurjan betonilähiön elämää. Kosketus todellisuuteen on kuin toisessa ranskalaisessa elokuvassa, Vihassa (La haine, 1994), joka käsittelee gettoutuneen alueen nuorten elämää. Kyttäyksestä tulee mieleen myös köyhän miehen Langalla (The Wire, 2002–2008).
Huumediileri Lucien (Jil Milan) onkin lopulta poliiseja nokkelampi ja hyökkää heidän kimppuunsa. Tylyssä teurastuksessa koko siivoojiksi valepukeutunut kööri passitetaan mullan alle. Erään kuolleen poliisin perhetuttu ja hyvä ystävä Marek (Roschdy Zem) vannoo kostoa. Nyt genresääntöjen jalostama katsoja odottaa, että Marek sivuuttaa muotojäykän, konkreettisiin todisteisiin nojaavan ja oikeusvaltion periaatteita noudattavan poliisilaitoksen ja lähtee yksin omankädenoikeuden tielle siivotakseen katusaastan Kärcherillä.
Näin ei kuitenkaan käy. Stetsonista vedetyssä sivujuonessa kyvykäs Marek värvätään soluttautumaan marokkolaiseen huumejengiin, joka toimittaa kamaa myös Lucienille. Lucien ja Marek tietenkin kohtaavat, mutta vasta varttia ennen loppua. Kyynisyys ei ole yhtä tapissa (ja Chinatown-mielentilassa) kuin David Fincherin Sevenissa (1997), vaikka loppukohtaus on kuin siitä varastettu: Marek osoittaa pellolla makaavaa Lucienia pistoolilla päähän ja ympärillä kiertelee poliisihelikopteri.
Go Fast ei ole järin kineettinen toimintaelokuva. Siinä on pari nopeaa ja kylmästi kuvattua tulitaistelua, esimerkiksi kun tyyny heitetään uhrin kasvoille ja perään ammutaan pari luotia. Suuremmatkin tulitaistelut päättyvät nopeasti toisen puolen täyttyessä lyijystä. Takakansitekstin mainostama takaa-ajo jää taas hiuksenhienoihin ohituksiin moottoritiellä. 2000-luvun ranskavalioiden rinnalla — Transporter 1 & 2, Taken — Go Fast on mikkihiirtä.
Taustaltaan algerialainen Malek on hahmona kimppu kliseitä, joskin suulaus on muuttunut äärivakavuudeksi. Tuima komea mies ei kuitenkaan ole synnynnäinen lahjakkuus vaativaan peitetehtävään. Konventioita rikotaan ehkä eniten kohtauksissa, joissa Malekin kykyjä hiotaan. Hän ei esimerkiksi osaa uida (aikaisemmin keskeinen rosvo karkaa uimalla ja uimataidottomuus on muutenkin vitsailun aihe). Hankala kuvitella, että James Bondia simputettaisiin yhtä nololla tavalla. Brittiläiselle herrasmiehelle kun kaikki on synnynnäistä.
Yllätyksetön jännitysmomentti on sekin, kuka Malekin rikostovereista paljastuu soluttautuneeksi agentiksi. Malekille kerrotaan, kuinka agentti paljastaa itsensä tunnuslauseella: ”Luuletko olevasi jokin Likainen Harry?” Vastaavasti kun Lucien heitetään kaltereiden taakse, hän vaatii asianajajaa kuin suuret pamput. Esitettyyn vaatimukseen poliisi tokaisee: ”Luuletko, että tämä on jokin Amerikka?” Ainakin elokuva yrittää olla pääsykortti Hollywoodiin.
Teksti: © 2009 Jaakko Kuitunen
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA