Gainsbourg - tarina legendasta

Ohjaus Joann Sfar
Näyttelijät Eric Elmosnino, Lucy Gordon, Laetitia Casta, Anna Mouglalis
Maa Ranska / Yhdysvallat
Pituus 135 min
Ikäraja 11 vuotta
Lisätietoja IMDb / Kuvien ©

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p00-5">00</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

Blu-ray

Muusikkona ja kuvataiteilijana, runoilijana ja ohjaajana tunnetun Serge Gainsbourgin (1928-1991) elämää seuraileva filmi perustuu ohjaaja Joann Sfarin itse laatimaan sarjakuvaan.

Sarjisvaikutteet näkyvät Gainsbourgin ilmiasussa: Pariisi on kuin postikortista, ja päähenkilöä seuraa tämän eksentrinen karikatyyri (Doug Jones), seksuaalisesti latautunut gourmand, joka suitsii artistia alati uusiin naisseikkailuihin.

Nämä naiset antavat ryhdin tarinalle: Juliette Greco (Anna Mouglalis), Brigitte Bardot (Laetitia Casta) ja ennen kaikkea Jane Birkin (edesmennyt Lucy Gordon) tarjoavat kaikupohjaa hahmolle, joka oman hedonistisen taiteilijamyyttinsä sisällä jää hieman kasvottomaksi.

Vika ei ole Eric Elmosninon, jonka tulkinta Gainsbourgista paranee pitkin elokuvaa. Elmosnino näyttää ja kuulostaa esikuvaltaan, ja onnistuu lataamaan merkitystä keskeisiin kohtauksiin.

Sfarilla on ohjaajana vielä paljon opittavaa, mutta Guillaume Schiffmanin upea laajakuva taltioi yksittäisiä kohtauksia häkellyttävällä intensiteetillä. Hienointa on tapa, jolla päähenkilön rakastajat estetisoidaan liki myyttisiksi naishahmoiksi ja femme fataleiksi: näkökulma on tyylitelty ja ehdottoman subjektiivinen, kokijaan (Gainsbourgiin) sidottu.

Tarina seurailee päähenkilöä tämän lapsuudesta musiikkiopistossa aina viimeisiin vuosiin Jamaikalla. Kuva on ihaileva, hahmo esitetään jo kouluiässä pikkuvanhana luovana nerona.

Myyttiä ei oikeastaan koskaan kyseenalaisteta, ja tämä on yksi filmin suurimmista puutteista: sankaritarina saa kolauksia vain Gainsbourgin sydänkohtauksista ja päihdesekoiluista, mutta nekin lopulta vain vahvistavat dekadenttia miesihannetta. Perverssin hedonistipinnan alle ei ylletä.

Sfarin näkemys ei aivan kanna, ja päähenkilö jää elokuvan kestosta (2h 15min) huolimatta etäiseksi. Taiteellisesti paljon tehdään oikein, mutta käsikirjoitus hukkaa turhan usein punaisen lankansa ja fokusoi tyhjänpäiväisiin detaljeihin. Huomiotta taas jää moni ulkomusiikillinen tekijä, kuten Gainsbourgin mittava ura kameran edessä ja sen takana.

Blu-ray: Pan Visionin julkaiseman Blu-rayn kuva (HD 1080p) ja äänir (DTS 5.1) ovat huipputasoa. Ei ekstraa.

Teksti: © 2010 Anton Vanha-Majamaa

Elokuva esitettiin myös osana vuoden 2010 Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleja. Lue raportti »