Frost/Nixon

Ohjaus Ron Howard
Näyttelijät Frank Langella, Michael Sheen, Kevin Bacon, Sam Rockwell, Toby Jones, Matthew Macfadyen, Oliver Platt, Kate Jennings Grant, Rebecca Hall.
Maa Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska
Pituus 122 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2008 Imagine Entertainment, Relativity Media, Studio Canal ja Working Title Films.

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p4-5">4</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Frost/Nixon kertoo todellisiin tapahtumiin pohjautuvan tarinan TV-haastattelusta vuonna 1977, jossa brittiläinen talkshow-isäntä David Frost (jota elokuvassa esittää Michael Sheen) haastatteli hiljattain Watergate-skandaalin takia virastaan eronnutta Yhdysvaltain presidenttiä Richard Nixonia (jota puolestaan esittää Frank Langella). Koska Frost oli lähinnä tunnettu julkkiksia pikkuhauskasti jututtavana TV-persoonallisuutena á la Conan O’Brien, eikä politiikan asiantuntijana, hänen oli erittäin vaikeaa löytää rahoitus itse järjestämälleen haastattelulle. Niinpä Frost maksoi Nixonin palkkion omasta taskustaan ja aloitti kuvaukset epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta. Haastattelut muodostuivat kahden voimakastahtoisen miehen psykologiseksi taisteluksi, jota kumpikaan ei missään nimessä halunnut hävitä. Nixonilla oli panoksenaan hänen poliittisen uransa tulevaisuus, Watergate-skandaalin ryvettämän imagon pesu. Frostin panoksena oli hänen henkilökohtainen omaisuutensa ja maineensa.

Ohjaaja Ron Howard ei ole koskaan ollut erityisen hyvä kertomaan todellisen makuisia tarinoita todellisista ihmisistä, niinpä Peter Morganin sinänsä hyvin kirjoittama käsikirjoitus olisi voinut olla viisainta myydä jollekin muulle. Frost/Nixon on nimittäin teknisesti hienosti toteutettu: se on kuvattu, lavastettu ja valaistu ensiluokkaisesti, sen näyttelijät suoriutuvat urakoistaan hienosti ja se kertoo teoriassa hyvin rakennetun tarinan. Ensiluokkaista Hollywood-elokuvaa siis – mutta taas vain teoriassa. Frost/Nixonista nimittäin puuttuu aito tunne ja jännitys. Se on howardmaisesti melkoisen sokerinen (Howardin doktriinin mukaanhan katsoja pitää aina yrittää saada itkemään) ja ennen kaikkea yksiulotteinen. Mukaan ei ole saatu mitään sen enempää, mikä ei ensikatsomalta pomppaa katsojan silmille. Syy on pakko vierittää Howardin omille hennoille hartioille, sillä draaman aineksiahan tästä historiallisesta tapahtumasta ei puutu.

Elokuva on luonnollisesti rakennettu Frostin ja Nixonin ympärille. Heidän valmistautumistaan suureen haastatteluun seurataan huolellisesti, ikään kuin kahden nyrkkeilijän valmistautumista tärkeään otteluun. Haastattelua pohjustetaan lopulta ehkä jopa liian huolellisesti, sillä elokuva lähtee käyntiin kunnolla vasta kolmannessa näytöksessä Watergate-skandaalia puitaessa. Siihen asti kaikki tuntuu suoraan sanottuna hieman… tylsältä. Eikä pelkkä lopetus pysty pelastamaan koko elokuvaa.

Vikaa on turha hakea näyttelijöistä, sillä he hoitavat osansa kunnialla. Michael Sheen Frostina ja varsinkin Frank Langella Nixonina näyttelevät ensiluokkaisesti. Langellan Nixon kehittyy elokuvan aikana katsojan silmissä miellyttävästi. Sivuosissa mm. Sam Rockwell ja Oliver Platt esittävät Frostin taustatiimiä ja Nixonin taustajoukoista erottuu selkeimmin Kevin Baconin esittämä Nixonin “oikea käsi”, Jack Brennan. Toby Jones on ikävä kyllä hukattu mitättömään sivuosaan Nixonin PR-miehenä.

Frost/Nixon on siis teknisesti laadukasta Hollywood-elokuvaa, jollaisten tekemisen Howard kyllä osaa, mutta tarinasta puuttuu persoonallisuutta, syvyyttä ja uskallusta esittää rohkea näkökulma. Kyllä Frost/Nixon on ehdottomasti yhden katselukerran arvoinen, varsinkin jos pitää historiallisista/poliittisista draamoista, mutta se Oscar-patsas, jota tällä elokuvalla selkeästi haetaan, jää kyllä nyt saamatta.

DVD: Universalin DVD-julkaisu on hyvälaatuinen. 2.35:1 anamorfinen laajakuva näyttää peruslaitteilla hyvälaatuiselta, ja 5.1 Dolby Digital-ääniraita ajaa asiansa kelvollisesti elokuvassa, jossa äänisuunnittelusta nauttiminen ei vaadi järeitä laitteistoja.

Lisämateriaaleja löytyy kiitettävästi. Poistettuja kohtauksia löytyy jopa 22 minuutin verran. Making of-dokumentti (23 min.) on kattava ja sopivan tiiviiksi kirjoitettu. Lisämateriaalien mielenkiintoisin osio on vajaa kymmenminuuttinen dokumentti Nixonin alkuperäisestä haastattelusta. Ikävä kyllä dokumentti on kovin lyhyt, ja tuo aito ja kiinnostava materiaali tuppaa jäämään elokuvantekijöiden kommentoinnin jalkoihin. Lisäksi mukana on vajaa kymmenminuuttinen dokumentti Nixon-kirjastosta, joka tuntuu melkoisen epäoleelliselta itse tarinaan nähden, vaikka se antaakin taustatietoa itse presidentistä.

Levyltä löytyy myös Ron Howardin kommenttiraita, joka on kyllä paikoin oikein mielenkiintoinen, mutta sen kuunteleminen muistuttaa useammin kuin kerran kuuntelijaa siitä tosiseikasta, että Frost/Nixonista olisi voinut tulla mestariteos jonkun muun kuin Howardin käsissä.

Teksti © 2009 Antti Honkala