Defendor

Ohjaus Peter Stebbings
Näyttelijät Woody Harrelson, Elias Koteas, Michael Kelly, Sandra Oh, Kat Dennings
Maa Kanada / Yhdysvallat / Iso-Britannia
Pituus 95 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2009: Darius Films, Buck Films ja Universal Pictures Finland.

Hanki omaksi

• Kuva 4
• Ääni 4
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p4-5">4</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Peter Stebbingsin debyyttiohjaus Defendor (2009) on tummasävyinen draamakomedia miehestä, joka kokee olevansa supersankari. Arthur Poppington (Woody Harrelson) on keski-ikäinen, traumaattisen lapsuuden jäljiltä hieman epätasapainoinen, mutta periaatteessa hyväsydäminen kaveri. Arthur on päivisin töissä tietyömaalla, mutta illan tullen hän tekee ilmastointiteipistä D:n rintaansa ja muuntautuu Defendoriksi, supervoimia uupuvaksi wannabe-supersankariksi, joka hyökkää pelottomasti kaduilla näkemäänsä rikollisuutta vastaan. Aseina on marmorikuulia, limemehua ja ennen kaikkea vihaisia ampiaisia. Tuloksena on yleensä reissu sairaalaan tai poliisilaitokselle.

Arthurin elämäntarkoitus on löytää Kapteeni Teollisuus, hänen kuvitteellinen arkkivihollisensa, jonka olemassaolosta hän saa viimeinkin vihjeen kaduilla elävältä nuorelta prostituoidulta (Kat Dennings). Arthur on vakuuttunut siitä, että Kapteeni Teollisuus on vastuussa hänen äitinsä monien vuosien takaisesta huumekuolemasta, eikä hän lepää, ennen kuin julma rikollispomo ja hänen kätyrinsä ovat mullan alla.

Tarina kerrotaan vahvasti Arthurin näkökulmasta, ja hänen lähimenneisyyttä käydään elokuvassa läpi Arthurin ja hänen psykologinsa (Sandra Oh) keskustelun kautta. Psykologi pyrkii selvittämään potilaansa henkisen tilan ja sen, ymmärtääkö hän toimivansa väärin hyökätessään ihmisten kimppuun yöllä kummallisissa vetimissä – vaikka Defendorin näkökulmasta kysymyksessä on rikollisten kiinniotto. Tehtävä ei ole psykologinkaan kannalta helppo: Arthur tietää rikkoneensa lakia pahoinpidellessään insestiin ja pedofiliaan syyllistyneen miehen, mutta oliko teko väärä? Tähän Arthurin kysymykseen ei psykologikaan osaa vastata.

Stebbingsin itsensä kirjoittama käsikirjoitus ei ehkä ole täysin tasapainoinen liikkuessaan draaman ja komedian välimaastossa, mutta hän käsittelee päähenkilön syrjäytymistä ja moraalia kiinnostavasti. Elokuva ei ole satiiri yksinkertaisesta wannabe-supersankarista sen enempää kuin parodia supersankarielokuvistakaan, vaan se on hienosti kerrottu henkilökuvaus henkisesti hyvin herkässä tilassa elävästä miehestä, joka on jäänyt elämässä lähes kaiken ulkopuolelle. Defendor on Arthurin pakokeino todellisuudesta, hänen ainoa mahdollisuutensa olla jotain muuta kuin tietyömaalla liikennekylttiä pystyssä pitävä perusjätkä.

Vaikka Universal on markkinoinut elokuvaa komediana, Defendor ei todellisuudessa ole kovinkaan hauska elokuva. Yksittäisiä, kieltämättä huvittavia kohtauksia lukuun ottamatta elokuvan sävy on synkkä, ja suurkaupungin takakujien arkitodellisuus tuodaan esille kaunistelematta. Tässä mielessä Stebbingsin pieni budjetti on ollut siunaus: studion sijasta on usein jalkauduttu laitakaupungin kaduille ja kujille ja se antaa elokuvalle oman karhean tunnelmansa.

Defendor on kauttaaltaan hyvin näytelty. Pääroolissa loistava Harrelson tekee kenties uransa kiinnostavimman roolisuorituksen. Hänen tulkinnassaan on pehmeyttä, jota ei ennen ole Harrelsonin roolisuorituksissa nähty. Hän muovaa Arthurista sympaattisen hahmon, johon katsojan on helppo kiintyä.

Defendorista tekee kiinnostavan sen monitasoinen käsikirjoitus ja sen sanoma arkipäivän sankaruudesta. Kaupungin laitapuolta itsekin kulkeva Defendor ei suostu katselemaan kaupunkinsa vääjäämätöntä mätänemistä ja sen hiljaista liukumista kaaokseen rikollisten ja lahjottujen poliisien toimesta, vaan hän päättää tehdä asialle jotain. Stebbingsin pyrkimyksenä ei ole ihannoida oman käden oikeutta vaan huomauttaa vallitsevasta apatiasta ja voimattomuudesta byrokratian ja rikollisuuden puristuksesta. Elokuvassa kaupunkilaiset heräävät nähdessään Defendorin liikuttavan tragikoomisen taistelun rikollisuutta vastaan. Mistä me löytäisimme oman Defendorimme?

DVD: Universalin DVD-julkaisu on kaikin puolin kiitettävä, niin teknisesti kuin lisämateriaaleiltaankin. Kuvaformaattina on upea 2.35:1 anamorfinen laajakuva ja ääniraitana on 5.1 Dolby Digital.

Lisämateriaaliakin löytyy DVD-mittapuulla mukavasti. Mukana on viisi dokumenttia (yhteensä n. 60 minuuttia) elokuvanteosta, ja tällä kertaa materiaali ei edes tunnu pelkältä markkinointibulkilta, vaan aidosti mielenkiintoiselta katsaukselta pienen indie-elokuvan tekemiseen. Lisäksi mukana on poistettuja kohtauksia, pieleen menneitä otoksia ja kommenttiraita, jossa puhuvat ohjaaja Peter Stebbings, tuottaja Nicholas Tabarrok ja näyttelijät Woody Harrelson ja Kat Dennings.

Teksti: © 2010 Antti Honkala