Che Guevaran tarina vuosilta 1955-58 on jaettu kahteen osaan, Che – Sankarin ollessa niistä ensimmäinen.
Ernesto ”Che” Guevara oli sissijohtaja ja vallankumouksellinen, joka tunnetaan parhaiten Kuuban vapaustaistelijana. Hän liittyi 1955 Fidel Castron johtamaan 26. heinäkuuta-liikkeeseen, jonka pyrkimyksenä oli syrjäyttää Kuuban presidentti Fulgencio Batista. Chestä tuli 1956-59 sisällissodan kuuluisa sissijohtaja, joka johti joukkojaan rautaisella otteella ensin Sierra Maestran vuoristossa sissisodassa ja myöhemmin hyökkäysvaiheessa, jolloin sissijoukot lähestyivät Havannaa.
Batista onnistuttiinkin syrjäyttämään liikkeen toimesta vuonna 1959, jolloin Che Guevarasta tuli virallisesti Kuuban ”kakkosmies” heti Fidel Castron jälkeen. Sissijohtajasta poliitikoksi vähitellen muuntautunut Che sai nopeasti tarpeekseen virkamiehen elämästä, hylkäsi politiikan ja palasi sissijohtajaksi vuonna 1965. Vuosina 1965-67 Che vaikutti vastarintaliikkeiden tukijana lähinnä Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Bolivian presidentin joukot onnistuivat vangitsemaan Che Guevaran vuonna 1967. Hänet teloitettiin ilman oikeudenkäyntiä 9. lokakuuta 1967.
Steven Soderbergh teki aiheesta alun perin yli neljän tunnin elokuvan, mutta se todettiin pian kaupalliseksi mahdottomuudeksi, joten Eurooppaan se tuodaan kahdessa osassa (kuten Quentin Tarantinon Kill Bill ja Grindhouse). Tämä ensimmäinen osa, Che – Sankari (2008, Yhdysvallat, Ranska, Espanja) kertoo Che Guevaran vaiheet vuodesta 1956 vuoteen 1958, jolloin Chen joukot valtasivat Santa Claran.
Heti aluksi on sanottava, että Steven Soderbergh on ottanut kantaakseen mammuttimaisen urakan. Che Guevaran kaltaisen vahvasti poliittisen henkilön elämän filmatisoiminen ei voi olla muuta kuin painajainen ja Soderbergh vieläpä tekee asiat vaikeimman kautta. Che on nimittäin rakenteeltaan hajanainen, tarinan pomppiessa vuodesta 1956 vuoteen -58. Tasaisin väliajoin vilkaisemme tätä kauemmaksikin, jolloin näemme välähdyksiä Chen vierailusta Yhdysvalloissa ja pitämässä puheitaan YK:ssa. Lisäksi elokuvassa puhutaan pääasiallisesti espanjaa, joka ei todellakaan tule miellyttämään suurinta osaa yleisöstä. Kysymyksessä on siis melko pitkälti kaupallinen painajainen.
Kaiken kaikkiaan Soderbergh on tarttunut työhönsä pieteetillä, eikä hän ole antanut periksi kliseille. Che – Sankari ei todellakaan ole perinteisesti rakennettu elämänkerta-elokuva, vaan rakenteeltaan ja kerrontatyyliltään katsojan haastava kokonaisuus. Itse asiassa kysymys saattaa olla siinä määrin erikoisesti rakennetusta elokuvasta, että monet tulevat pitämään sitä rytmittömänä, sekavana ja juonettomana yksittäisten tapahtumien kuvauksena. Mosaiikkimainen käsikirjoitus etenee kuitenkin pääpiirteittäin johdonmukaisesti ja yksittäiset sinänsä merkityksettömät kohtaukset tekevät tarinasta mielenkiintoisen ja kuvaavat päähenkilöä eri näkökulmista. Jos aihe kiinnostaa katsojaa vähänkin, elokuva imaisee helposti mukaansa. Jos aihe ei kiinnosta, kannattaa saman tien unohtaa koko elokuva.
Aiheesta kiinnostuneille elokuva ei tarjonne mitään uutta näkökulmaa Che Guevaran elämään. Soderbergh kuvaa Chetä tavallaan historialliset nyanssit tiedostaen, toisaalta kiillottaen Chestä muodostettua sankarikuvaa unohtaen hyvin pitkälti (ainakin tässä ensimmäisessä osassa) ne ihmisoikeusrikkomukset, joihin Che syyllistyi. Tämä ei kuitenkaan laske elokuvan arvoa teoksena, sillä kysymyksessä on elokuva, ei historiallinen dokumentti, jolla olisi velvollisuuksia suuntaan tai toiseen.
Yksi elokuvan vahvimmista puolista on pääosan esittäjä Benicio Del Toro, joka näyttelee Che Gueravaa hämmästyttävän luontevasti. On vaikea kuvitella, että kukaan voisi suoriutua näin vaikeasta roolista paremmin. Del Toro ei syyllisty ylinäyttelemiseen eikä teatraalisuuteen, vaan roolisuoritus on linjassa koko elokuvan realistisuuden kanssa. Del Toron näytteleminen on itsevarmaa ja johdonmukaista läpi elokuvan. Pienessä sivuroolissa nähdään Maria Full of Grace-elokuvasta tutuksi tullut Cataliona Sandino Moreno, jonka rooli Chen tulevana vaimona lienee merkittävämpi elokuvan toisessa osassa.
Vaikka kysymyksessä onkin asiasta kiinnostuneelle poikkeuksellisen mielenkiintoinen elokuva, sen jakaminen kahteen osaan ärsyttää. Kaupalliselta kannalta ratkaisu on itsestään selvä, mutta teatterissa tarinan katkeaminen kesken ärsyttää suunnattomasti. Katselukokemus tuleekin ilmeisesti olemaan paras aikanaan, kun koko paketin voi katsoa rauhassa DVD:ltä.
DVD: Paramount Picturesin DVD on tekniseltä tasoltaan tasokas julkaisu. Majesteettinen 2.35:1 anamorfinen laajakuva ei ehkä pääse täyteen loistoonsa television välityksellä, mutta hienolta jälki näyttää näinkin. Mukana on kaksi ääniraitaa, DTS ja DD 5.1. Molemmat ovat puhtaita ja jykeviä ääniraitoja.
Lisämateriaaleja löytyy vähänlaisesti. Mukana on 10-minuuttinen making of-dokumentti, jossa mm. Soderbergh ja Del Toro puhuvat projektista ja Che Guevarasta itsestään. Dokumentti on tekstitetty suomeksi. Levyltä löytyy myös trailereita.
Teksti © 2009 Antti Honkala
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA