Charlie Bartlett

Ohjaus Jon Poll
Näyttelijät Anton Yelchin, Hope Davis, Kat Dennings, Robert Donney Jr.
Maa Yhdysvallat
Pituus 93 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat ©2007 Metro-Goldwyn-Mayer (MGM), Sidney Kimmel Entertainment, Everyman Pictures, Texon Entertainment, Permut Presentations, Granite Rock Films, Madacy Entertainment ja FS Film

Hanki omaksi

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p4-5">4</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Charlie Bartlett kertoo Charliesta (Anton Yelchin), joka joutuu siirtymään hienostokoulusta Wester Summit yläasteelle. Syy koulusta erottamiseen ovat Charlien jatkuvat pikkulaittomuudet, joilla hän niittää muiden oppilaiden kunnioitusta koulussa. Edes varakkaan äidin tarjoama lahjus ei käännä rehtorin päätä. Uudessa tavisten koulussa Charlie joutuu kiusatuksi ja hänen täytyy keksiä keino päästäkseen sisään uusiin piireihin. Charlien perheellä on oma päivystävä psykiatri, joka antaa Charlielle mielialalääkityksen, jotta hän selviäisi kohtaamiensa ongelmien kanssa. Tästä Charlie saa loistoidean. Hän alkaa kaupitella ilopillereitä koulussa saadakseen uusia ystäviä. Lisäksi hän avaa oman vastaanoton poikien vessaan, jonne oppilaat voivat tulla kertomaan ongelmistaan. Charliesta tulee nopeasti huippusuosittu ja hän saa myös ensimmäisen tyttöystävänsä (Kat Dennings). Koulun rehtorilla herra Gardnerilla (Robert Downey Jr.) on täysi työ pitää Charlie aisoissa.

Henkilöt on valittu elokuvaan hyvin. Anton Yelchin suorastaan loistaa Charlien roolissa. Hän on sopivan komea, mutta kuitenkin olemukseltaan hieman nörttimäinen. Lisäksi Yelchin osaa hyvin samaistua roolihenkilönsä luonteeseen. Hope Davis näyttelee uskottavaa lääkehoureista Charlien äitiä, joka on tipahtanut oman ihmemaansa keskelle. Hän vetää nappia jos toistakin irtaantuakseen arjen paineista yksinhuoltajana. Hän on unohtanut täysin äidin roolinsa ja Charlie joutuu huolehtimaan itsensä lisäksi myös äidistään. Myös sivuosaroolivalinnat ovat osuneet kohdilleen. Erityisesti Robert Downey Jr. on oiva, hieman sekopäinen rehtori.

Jon Pollin ohjaama elokuva kertoo tämän päivän Prozac-sukupolvesta. Eletään aikaa, jolloin nuorten ongelmia ei ehditä kohdata vaan niihin pyritään löytämään sopiva lääkitys. Tämä on surullista, mutta niin totta nykypäivänä. Elokuva ottaa kantaa tähän vääristyneeseen ajatukseen. Komedian keinoin lääkkeiden sivuvaikutuksia liiotellaan ja nuorten ongelmat näytetään kovin tavallisina, mutta yksilöille tärkeinä. Elokuvan sanoma on: ”elämä on kovaa, mutta niin sen kuuluukin olla”. Elämään kuuluu ilon lisäksi pettymykset, vastoinkäymiset ja surut. Tunteiden kuuluukin tuntua eikä ole luonnollista yrittää vaikuttaa niiden kulkuun. Lääkityksellä voidaan toki hoitaa vakavia masennustiloja tehokkaasti, mutta niitä ei tulisi määräillä kovin löyhin perustein. Elokuvassa käsitellään myös vanhempien vastuuta lapsistaan. Hektinen työmaailma tai muut yhteiskunnan asettamat paineet väsyttävät aikuiset. Vanhemmat eivät jaksa enää panostaa perhe-elämään samalla tavoin kuin vanhoina hyvinä aikoina.

Elokuva Charlie Bartlett naurattaa, mutta jättää jälkeensä paljon ajatuksia. Charlie Bartlett tarjoaa katsojille purkillisen ilopillereitä ja aimo annoksen populaaripsykologiaa. Elokuva auttaa näkemään, että joskus nuorten ongelmiin saattaisi auttaa ihan vaan se, että joku edes hetken kuuntelisi. Jos joku edes hetkeksi pysähtyisi tässä järjettömässä oravanpyörässä.

“People like you are the reason, people like me need medication”

DVD: Elokuvan kuvasuhde on anamorfinen 1.85:1 laajakuva. Kuva on tarkka ja häiriötön, mutta kuvavalinnat eivät sinällään tarjoile erityisiä elämyksiä. Äänisuunnittelu on niin ikään tavanomaista ilman lisämausteita. Ääniraitana elokuvassa on Dolby Digital 5.1 ja kommenttiraidalla DD 2.0

DVD:n lisämateriaalina elokuvassa on Spiral Beachin musiikkivideo, kooste ”restroom confessional” ja sokerina pohjalla elokuva ohjaajan kommenttiraidalla. Lisämateriaali on oiva jatke elokuvaan. Kommenttiraita valottaa elokuvan tekemisen vaiheita ja siihen liittyviä kommelluksia. ”Restroom confessional”-koosteessa näytetään pätkiä Charlien ”vastaanotolta” poikien vessasta. Nämä kohtaukset ovat mukava lisä jo elokuvassa nähtyyn. Kaikkineen lisämateriaali sopii hyvin elokuvan tyyliin

Teksti: © 2009 Heta Kämäräinen