Caretaker, The

Ohjaus Bryce Olson
Näyttelijät Kira Verrastro, James Immekus, Jennifer Freeman, Andrew St. John, Diego J. Torres, Victoria Vande Vegte, Jennifer Tilly, Judd Nelson, Jonathan Breck, Lola Davidson, Will Stiles, René Ashton, Shawn Andrews
Maa Yhdysvallat
Pituus 82 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2008 Caretaker, Turkey Ranch Productions ja Universal Pictures Finland.

Etsi CDONista

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p0-5">0</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

The Caretaker (2008) on haastavuudeltaan keskiyön viihdettä, joka on kuitenkin sen verran pitkäpiimäinen ja itseään toistava kyhäelmä, ettei sille löydy käyttötarkoitusta. Slasher on genrenä kupattu tyhjiin, eikä tätä auta iänikuinen lähtökohta: elokuvantekoa 80-luvun hengessä.

Poikkeavasti elokuvassa näytetään enemmän alastonta pintaa kuin suoranaista väkivaltaa. Lähes joka tappo on viitteellinen, leikkauksella siirrytään verivanoista ja törröttävistä suolista muualle. Markkina-arvo olisi kyetty optimoimaan sijoittamalla tehosteisiin.

Veren sijaan attraktio on tissien olemassaolo. Se näkyy kannessa: sivuosan Jennifer Tilly on DVD:n kannessa hänelle ominaisesti puvussa, joka on ratkeamispisteessä. Tilly on tuotannon ainut niminäyttelijä. Juonessa hän on seksinnälkäinen opettajatar Perry, joka muun muassa itseironisesti kohauttaa olkiaan miehelle, joka tarjoaa hänelle takkia rintavarustuksen peittämiseksi. Tilly on markkinointikikka, mutta valonpilkahdus. Irrotteleva ammattilainen vetää vampin roolin vaikka silmät sidottuina.

Limusiini on matkalla lukion tanssiaisiin. On Halloween. Tunnelma on kuin pornoelokuvan alusta. Pojat haluavat, mutta tytöt eivät tajua antaa. Pojat päättävät, että käydään yli vuosikymmen sitten seonneen psykopaatin hylätyssä talossa. He ovat järjestäneet huumediilerikaverinsa kolisuttelemaan talon lähistöllä, jotta tytöt pelkäisivät. Jekku on loistava. Paikka on mailien päässä ihmisasutuksesta. Kuski on outo.

Ulkoa tulevat äänet tehostavat sisällä kerrotun tarinan pelotevoimaa: Adam-niminen mies oli mustasukkainen naisellensa, lukitsi tämän taloon, he saivat tyttären, nainen yritti paeta, Adam tappoi naisen. Adam on tietenkin elokuvan nimen caretaker, kehonsa haalarilla suojannut slashereiden tappokone, joka teurastaa greippien poimimiseen tarkoitetulla seiväsmäisellä välineellä. Hän on tehnyt siitä paholaisen atraimen.

Katsoja tietää, että Adam on listinyt huumeveikon ja tämän alastoman tyttöystävän ja että tilanne ei ole kenenkään hallinnassa. Adam liikuskelee talon lähistöllä, kylvää ympäriinsä myrkkyä. Loukkuun jäävä teinijengi soutaa ja huopaa pelonsilmässä, kunnes miehitys saa lisäystä: Perry tulee hakemaan melaa.

Perry nimittäin tahtoo jäädä kiinni oppilaansa paneskelusta. Hän halua lööppijulkisuutta, kirjadiilin ja menolipun pikkukaupungista. Ajankohtainen satiiri viiltää pintakalvoa. Tämä ei riitä likasankojournalismin kritiikiksi ja kaksoisstandardien valottamiseksi. Aikaisemmin tytöt vuorostaan ihailevat sitä, kuinka Hollywoodissa voi ostaa jopa bulimian. Eräs flunssarokote saa oksentamaan viikon putkeen. Se maksaa viisi hunttia.

The Caretaker on budjetiltaan TV-sarjan jakso. Nuoret näyttelijät ovat menettelevää tasoa. Dialogiin on ujutettu pari hauskaa läppää. Pohjimmiltaan elokuva ottaa itsensä liian vakavasti, jotta se toimisi komediana. Substanssi koostuu siitä, että teinit naljailevat ja kirkuvat. Välillä laumasta eksynyt näkee häntä kohti vyöryvän greipin, jolloin on parempi juosta, ellei halua seipäästä.

Pikkunäppärästi lopussa kerrotaan, kuka tappaja on. Se on Suuri Paljastus. Tappajan identiteetti on pääteltävissä jo aiemmin, vaikka mukana on myös houkutuslintu, jolla yritetään hämätä. Kaiken logiikka on slasher-genrelle ominainen: astetta kierompi katolinen moraalioppi.

DVD: Universalin suomalainen DVD-julkaisu on OK-laatua. Syy lienee elokuvan pienessä budjetissa. Äänenä on 5.1 DTS ja 5.1 / 2.0 Dolby Digital englanti. Kuva (1.78:1, 16:9 anamorfinen laajakuva) on epätarkka yöllisissä kohtauksissa, välillä on myös nähtävissä ns. sahalaitoja ja muita virheitä. Ei sisällä lisämateriaalia.

Teksti: © 2009 Jaakko Kuitunen