Brick

Ohjaus Rian Johnson
Näyttelijät Joseph Gordon-Levitt, Nora Zehetner, Lukas Haas, Noah Leiss
Maa Yhdysvallat
Pituus 111 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 2005 Bergman Lustig Productions

Etsi CDONista

• Kuva 3
• Ääni 3
<li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p1-5">1</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

Alkuperäinen elokuvagenre, noin vuosina 1940-65 toiminut, film noir oli täysin amerikkalainen ilmiö. Vaikka alkuperäinen on aina paras, on sen jälkeen tehdyt genrekokeilut tuottaneet varsin herkullisia lopputuloksia. Kokeilut komedian (Kuollut mies ei palttoota kaipaa), animaation (Who Framed Roger Rabbit?) ja sci-fin (Blade Runner) ovat osoittautuneet sekä virkistäviksi että menestyksekkäiksi. Eikä film noir vieläkään ole täysin kuollut.

Amerikkalainen Brick (2005 Yhdysvallat) on myös virkistävä poikkeus genreen. Se sisältää monia film noirille tyypillisiä piirteitä, mutta miljöö ei ole aivan sitä mitä sen pitäisi. Elokuva sijoittuu amerikkalaiseen high schooliin, mutta sen oppilaat eivät käyttäydy mitenkään teinimäisesti. Elokuvan hahmot ovat kyynisiä ja perusjuoni on poliisi-roisto-draama, jossa kaikki osapuolet pettävät.

Asetelma on varsin herkullinen. Brendan (Joseph Gordon-Lewitt, Kolmas kivi auringosta) ottaa salapoliisin roolin ja alkaa tutkimaan entisen tyttöystävänsä katoamista ja samalla hän sotkeutuu lukion ympärillä pyöriviin valtasuhteisiin ja rikosympyröihin. Vastuksena Brendanille toimii huumepomo The Pin (Lukas Haas, Todistaja), joka yrittää estää ”tutkimukset” ja hiljentää hänet. Elokuvan juoni koukertelee salaliittojen ja salaisuuksien kautta loppuun ja mukana vilahtavat niin perustyypilliset sivuhahmot kuin lihaskimppuapuri, tiedonantaja ja viihdemaailmassa työskentelevä vamppi, joka tässä tapauksessa on draamakerholainen.

Brick on todellakin melko maukas ”musta elokuva”. Aivan Jean-Pierre Melvillen tai Michael Mannin elokuvien jäätäviin tunnelmiin Brick ei tosin yllä, mutta toisaalta se ei myöskään ole täysin niin vakavahenkinen kuin edellä mainitut. Harvinaisen mukava ja piristävä poikkeus Yhdysvaltojen indiekartalla.

teksti: © 2006 Otto Kylmälä