A Trick of the Light on Wim Wendersin tyylikäs aikamatka elokuvan historian pioneerivuosiin.
Elokuvan historian alkuvuosien tärkeimmät hahmot, Auguste ja Louis Lumière sekä Thomas Alva Edison ovat olleet valokeilassa niin vahvasti, että monet aikalaiskeksijät, kokeilijat ja kehittäjät ovat painuneet unholaan. Vaikka Lumièret ja Edison ovatkin vaikuttaneet projektoreineen eniten niin elokuvan kehittymiseen kuin suosioonkin, on hyvä muistaa, etteivät he olleet suinkaan ainoita uudesta keksinnöstä kiinnostuneita. Varsin lähellä läpimurtoa olivat aikanaan myös saksalaiset Skladanowskyn veljekset, joiden tarinan video- ja dvd-sukupolville tarjoaa heidän maanmiehensä Wim Wenders elokuvalla A Trick of the Light (1995).
Idean elokuvaansa Wenders sai toimiessaan opettajana Münchenin elokuvakoulussa. Wenders, joka on aina ollut kiinnostunut elokuvan historiasta ja on myös osaava dokumentaristi, päätti tehdä oppilaidensa avulla aikamatkan edellisen vuosisadan loppuun. Tekijöiden intoa lisäsi varmasti myös se, että Max Skladanowskyn 91-vuotias tytär Lucie oli vielä varsin hyväkuntoinen ja valmis jakamaan muistojaan ja tietojaan isästään elokuvan tekijöille. Lopputuloksen onnistumisesta kertoo paljon se, että Wenders sai teoksellaan arvostetun Friedrich-Wilhelm-Murnau-Awardin.
A Trick of the Light alkaa vuodesta 1895, varjokuvien ja selauskirjojen ajalta. Elokuvaprojektoria ei ole vielä keksitty, mutta monet ovat pyhittäneet aikansa sen luomiselle. Niin myös huvipuistossa työskentelevät Skladanowskyn veljekset Max (Udo Kier), Eugen (Christoph Merg) ja Emil (Otto Kuhnle). Seuranaan heillä on Maxin vanhin tytär Gertrud (Nadine Buettner). Uuden keksinnön valmistaminen ja saattaminen virheettömään toimintakuntoon on vaikeaa ja haastavaa, mutta veljekset eivät hellitä ja vähitellen vaikeudet kääntyväkin voitoksi.
Wendersin teos jakautuu kahteen erilaiseen esittämistapaan. Ensimmäinen viisitoistaminuuttinen on puhdas, näytelmäelokuvaksi puettu aikamatka elokuvapioneerien päiviin. Sitten siirrytään elokuvan tekoaikaan, jossa Lucie Hürtgen-Skladanowsky esittelee isänsä jäämistöä ja kertoo muistoja lapsuudestaan. Tämän jälkeen aikajanalla liikutaan sinne tänne, mutta vaikka toteutustapa onkin saanut kritiikkiä osakseen, omasta mielestäni Wenders onnistuu tehtävässään erittäin hienosti. Elokuvaa on helppo seurata ja mukaan liitetyt haastattelujaksot tuovat kerrontaan lisää väriä. A Trick of the Light onkin mitä kiehtovin matka elokuvan historiaan.
Yksi kokonaisuutta verottava seikka elokuvassa kuitenkin on. Nykyaikaan mukaan liitettyjen, jo edesmenneiden elokuvaperheen jäsenten läsnäolo ei oikein toimi. Ideana tällaisen menneisyyden ja nykyisyyden yhteen liittäminen on moitteeton, mutta valitettavasti kaikki kuvausryhmän jäsenet eivät ole pystyneet suhtautumaan heihin ”henkiolentoina”, jolloin illuusio särkyy. Toisaalta Eugen-sedän ja Gertrudin hevoskyydissä Berliinin kaduilla on tyyliteltyä haikeutta ja kadonnutta menneen ajan taikaa.
Ja kuinka lähellä Skladanowskyjen läpimurto lopulta oikein olikaan. Esitettyään elokuvansa Berliinissä 1.11.1895 he saivat kutsun saapua kahden kuukauden kuluttua Pariisiin, joka odotti veljesten luomaa bioskooppia innolla. Kun aika koitti, oli maailma jo lumoutunut Lumièren veljesten rakentamasta elokuvakoneesta. Se oli helppokäyttöisempi ja toimintavarmempi, josta oli suurta etua elokuvien tekemisestä kiinnostuneille. Onnistuminen elokuva-alalla oli siis erittäin lähellä, mutta tappio ei kuitenkaan musertanut Skladanowskyja, vaan he siirtyivät uusien ideoiden – mm. värifilmin – suunnittelemiseen ja kehittämiseen.
Wim Wendersin A Trick of the Light on mielenkiintoinen ja erittäin hienosti toteutettu aikamatka elokuvan pioneeriaikoihin. Siinä yhdistyvät vanhaan tyyliin luotu näytelmäelokuva sekä dokumentti haastatteluineen onnistuneesti. Jos elokuvan historian alkuvuodet tuntuvat kiinnostavilta, on A Trick of the Light ehdottomasti katsomisen arvoinen teos.
DVD: A Trick of the Light on osa Sandrew Metronomen julkaisemaa The Wim Wenders Collection III:a. Vanhaan kuvasuhteeseen (1.33:1) muotoiltu kuva on hyvälaatuinen, jopa siinä määrin, että itse olisin toivonut historiallisiin jaksoihin enemmän roskaisuutta ja naarmuisuutta. Värit toistuvat luonnollisesti ja kaikenlaiset pikkuviat loistavat poissaolollaan.
Ääniraitoja on mukana kolme (DD 2.0, DD 5.1 sekä dts) eikä valittamista ole niissäkään, joskin monikanavaäänen käyttö ei tuo elokuvaan mitään sisällöllistä lisää. Tekstityksiä on mukana neljä (suomi, ruotsi, tanska, norja). Lisämateriaalia on mukana Wendersin kommenttiraidan verran. Raita on mukavaa kuunneltavaa, joskaan se ei tarjoa elokuvan historiaa tietävälle juuri mitään uutta.
Teksti: © 2009 Kari Glödstaf
Kuosmasen lämmin ja vilpitön ihmisyysusko kolahtaa kroppaan ja sydämeen petollisen vaatimattomassa Cannes-junassa.
Lue lisää »Kuka uskoisi raiskattua naista keskiajan armottomassa oikeuskulttuurissa?
Lue lisää »Daniel Craig päättää salaisen agentin kiertopestinsä spektakulaariseen, tunteikkaaseen ja tyylikkään perinnetietoiseen pamaukseen.
Lue lisää »Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.
PÄÄTOIMITTAJA