U-571
(2000)
Vesi on elementtinä aika vaativa, usein siitä tai siinä
tehdyt elokuvat ovat joutuneet kummallisen kirouksen valtaa, eikä
menestystä ole tullut. Tai ainakin näin väitetään.
Titanic on taas hyvä
esimerkki menestyneestä vesielokuvasta. Ollaan sitten veden
päällä tai sisällä syvyyksissä rahaa
palaa elokuvan kuvaamiseen. Sukellusvene-elokuvista yleisesti parhaimmaksi
nimetty saksalainen Dasboot (1980 a.k.a. U-96) on onnistunut esimerkki
siitä millaisen elokuvan pitäisi olla 200 metrin syvyydessä.
U-571 (2000 USA, Ranska) on taas kovin tavanomainen siinä
on jopa samantapaisia kohtauksia mitä saksalaisessa kollegassa.
Euroopassa elokuva kärsi aluksi pienestä kohusta käsikirjoituksen
suhteen, kun pääosassa esiintyivät amerikkalaiset
eivätkä britit. Elokuva siis perustuu tositapahtumiin.
Amerikkalaisella mentaliteetilla työstetty filmi eroaa aina
eurooppalaisesta elokuvasta, asiasta voidaan kiistellä kumminpäin
on parempi.
U-571 on nitisevä matka sardiinipurkissa keskellä Atlantia
ympärillä kymmeniä saksalaisia sukellusveneitä
ja hävittäjä laivueita muutaman merimailin päässä.
Elokuva lähtee liikkeelle kovin tarpeettomasta kohtauksesta,
jossa saksalaisen U-571 sukellusvene vaurioituu keskellä merta.
Apuun lähtee saksalainen huoltovene ja sitä tuhoamaan
valtameren länsirannikolta valkoisissa univormuissa siloposkiset
urheat jenkit. Jenkkien on tarkoitus vallata U-571-bootti ja saada
käsiin saksalaisten Enigma-salakoodikone. (Tekeillä on
parhaillaan Enigma-niminen
sotaelokuva, joka kuulemma tulee käsittelemään historiaa
todellisemmin mitä U-571.)
Jenkkien veneessä matkustaa ylennystä odottava Andrew
Tyler (Matthew McGonaughey, Ensimmäinen yhteys), kapteeni Dahlgren
(Bill Paxton, Tombstone)
ja veteraani sotilas, kourallinen keltanokkia, musta kokki ja kaikilla
on rinnat täynnä sankaruutta. U-571 eroaa edukseen klisheisellä
sankaritarinallaan, jolloin se jättää sivualalle
sodan moralisoimisen. Sankarit ikävä kyllä rynnivät
välistä kuin päättömät kanat. Turhalle
pohdinnalle ei ole jätetty tilaa. Samaten myös hahmot
jäävät pahasti ohuiksi. Alun juhlatilaisuudessa saadaan
sanotuksi vain pari sanaa päähenkilöstä ja vasta
reilun tunnin kuluttua McGonaughey ja Harvey Keitel (Piano, Reservoir
Dogs) pääsevät jutustelemaan. Tämänkin
keskustelun keskeyttää sotaisat saksalaiset.
U-571 kärsii vauhditetusta juonesta, jolla ollaan varmaankin
metsästelty mahdollisia toiminnan ystäviä. Sinänsä
hitaiden kohtauksien poisto ja jutun nopeuttaminen ei haittaa, jos
vain hahmoista saadaan persoonallisia ja tapahtumille järkeä.
Mostow'n sukellusvene-elokuva poukkoilee jännittävän
sotaelokuvan ja tavanomaisen toimintajännärin välillä.
Lisäksi elokuvan jenkeistä tehdään ärsyttävän
sankarillisia ja saksalaiset sitä vastoin jäävät
apumatauluiksi. Jäin kaipaamaan Dasbootin jännitystä,
jossa joutui terävöittämään aistinsa kuullakseen
sukellusveneen ympärillä liukuvia syvyyspommeja ja kiristämään
katseensa syvyysmittareihin.
teksti: ©
2001 Raimo Miettinen

|