Shrek 2 (2004)

Yksi tämän vuoden odotetuista jatko-osista on ehdottomasti Shrek 2 (2004 USA). Vuonna 2001 valmistunut ykkösosa menestyi leffateattereissa siinä määrin, että tuotantotiimi päätti lyödä rahoiksi tuplasti ja tarjota tämän suuren vihreän örkin ystäville toisen elokuvan verran vauhtia ja hauskuutta. Eikä jatko-osa ole ollut sen vaatimattomampi kun vertaa sen saamiin lipputuloihin rapakon takana. Shrek 2 rikkoi mm. yhden päivän ennätyksen (44 milj. dollaria) ja avasi ensimmäisellä viikolla paremmin kuin mikään muu animaatioelokuva aikaisemmin.

Kolmisen vuotta sitten Shrekin kohdalla heräsi keskusteluissa esille tietokonein tehdyn animaatioelokuvan voitokas marssi kohti "tavallisten" lajityyppien elokuvia. Tänä päivänä Shrek 2:n ilmestyessä teattereihin tilanne tuntuu edenneen juuri siihen suuntaan mihin aikanaan moni Toy Storyn ystävä uskalsi toivoa. Tietokoneanimoitu elokuva on lunastanut paikkansa kassamagneettileffojen joukosta eikä se varmasti tule katoamaan, sen verran paljon tietokoneanimointia käytetään myös normaalisti kuvattujen elokuvien tehoisteissa.

Shrek 2 jatkaa siitä mihin edellinen elokuva jäi. Vihreä jätti Shrek (Mike Myers/Samuli Edelmann) ja vaimonsa prinsessa Fiona (Cameron Diaz/Tiina Isohanni) viettävät nuoren avioparin hempeää elämää suopahasella. Mitä nyt välillä huomionkipeä ja lörppösuinen aasimme (Eddie Murphy/Jukka Rasila) keskeyttää, kun kotipuolessa suhde lohikäärmettäreensä pääsee roihuamaan liikaakin. Kaukaisen, kaukaisen kuningaskunnan hallitsijat toivottavat tyttärensä Fionan juhlimaan naimisiinmenoaan hurmaavan prinssinsä kanssa, mutta prinsessan vanhemmat eivät tiedäkään, että Fiona on valinnut rakkaakseen vihreän örkin sekä rujomman ulkomuotonsa ikuisesti. Edessä on siis appiukon hapanta naamaa sekä ilkeän haltiatädin kieroja naimakauppoja Fionan päänmenoksi.

Fantasia, seikkailu, huumori, romantiikka sekä lainaukset populaarikulttuurista ovat edelleen Shrekin tavaramerkkeinä. Mukana on sopivassa suhteessa vauhtia pitkin fantasiamaailmaa. Sivuosahahmoja on useita, joiden pääasiallinen tarkoitus on vain toilailla hauskasti. Shrekin kumppaniksi liittyy tapahtumien tuoksinassa espanjaa murtava Saapasjalkakissa (Antonio Banderas), jota aasimme ei luonnollisesti pysty sietämään. Parhaiten käsikirjoitettu uusi hahmo on hyvä haltiatar, joka on ilkeä ja haluaa blondin ja leuhkan prinssipoikansa (Rupert Everett) Fionan mieheksi. Haltiattaren ilmeet, juonittelu selän takana, kaksinaamaisuus ja tietoisuus loitsuilla taiotusta omasta kauneudesta piirtyvät kankaalle jopa inhimillisen uskottavasti. Alkuperäisessä ääniroolissa kuullaan Todella upeeta tv-sarjasta tuttu Jennifer "Eddy" Saunders. Hänen äänityöskentelynsä takaa, että haltiatar on pahuudessaan parhaimpia hahmoja elokuvassa. Täytyy mainita, että paikoin huulisynkka ei täysin kulje tahdissa hahmojen suusta katsojan korviin.

Shrek 2 voisi kuitenkin olla omaperäisempi ja tarjota pääosahahmojen syvempää kuvausta. Itse nimikkojätti, Shrek, tuntuu elokuvassa hetkittäin varsin jääräpäisen tylsältä uhkuessaan ikuisen rakkauden sanomaa Fionaa kohtaan eikä sankarin painolasti, aasimme, tuo odotettua kontrastia parivaljakon kemiaan. Mutta tällaisena elokuva on silti katsomisen arvoinen ja edellisen elokuvan tasoinen animaatiohauskuuttelu, vaikkakin varsin tyhjänpäiväinen. Elokuvan huumori on säädetty aavistuksen enemmän navan alle, mutta sopimattomuuksiin sentään ei mennä onhan kyseessä ennen kaikkea lastenelokuva. Myös aikuiset viihtyvät Shrekin seurassa, sillä kuvassa vilisee jatkuvasti viittauksia muihin elokuviin ja ääniraita pauhaa tuttuja biisejä. Viihdyttävyysarvo on siis korkea, joten elokuva kestää myös uusintakatsomisen.