Tuulen viemää - Gone with the Wind (1939)

Kun tuottaja David O. Selznick heinäkuussa 1936 osti Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaanin filmausoikeudet, kukaan ei tuottajaa lukuun ottamatta tainnut aavistaa mitä tuleman pitää. Suuret studiot olivat kieltäytyneet filmausoikeuksista elokuvan mahdollista taloudellista katastrofia peläten, mutta Selznick tarttui toimeen intomielellä, joka pian pyyhkäisi yli koko Amerikan mantereen. Miespääosaan hän kiinnitti Clark Gablen (Sopeutumattomat), sillä suuri yleisö oli sitä mieltä ettei kukaan muu tulisi Rhett Butlerin rooliin kysymykseenkään. Scarlett O'Haran, elokuvan naispääroolin, esittäjän löytäminen olikin jo vaikeampaa. Liki puolitoista tuhatta ehdokasta käytiin läpi, ennen kuin englantilainen Vivien Leigh (Viettelysten vaunu) sai Selznickin vakuuttuneeksi sopivuudestaan rooliin.

Sodan uhka leijuu Amerikan yllä. Etelävaltiolainen Scarlett O'Hara asuu Tara -nimisellä plantaasilla perheensä ja heidän neekeripalvelijoidensa kanssa. Scarlett on lähiseudun nuorukaisten rakkauden ja palvonnan kohde, mutta hänen sydämensä sykkii ainoastaan läheisen Twelve Oakes - plantaasin Ashley Wilkesille (Leslie Howard). Wilkes ei vastaa Scarlettin rakkaudentunnustukseen, vaan nai lempeän Madeleinen (Olivia de Havilland). Scarlett päättää kostaa Wilkesille menemällä naimisiin miehen, jota ei rakasta tippaakaan, kanssa. Myös muuan Rhett Butler osoittaa kiinnostusta Scarlettia kohtaan, mutta hän siitä vähät välittää.

Sota syttyy ja Scarlett lähtee Melanien luokse Atlantaan. Hänen aviomiehensä kuolee sodassa, jenkit valtaavat Atlantan ja Scarlett onnistuu pakenemaan viimeisten joukossa kaupungista Rhett Butlerin avulla. Butler tunnustaa rakkautensa Scarlettia kohtaan - laihoin tuloksin. Palatessaan kotiin Scarlett huomaa kaiken olevan mennyt, mutta päättäväisenä hän käy rakentamaan kotiplantaasiaan uuteen uskoon. Saavuttaakseen tavoitteensa hän jopa nai sisarensa miesystävän, sillä tällä on rahaa. Lopulta Tara saavuttaa menetetyn loistonsa, ja vaikka Scarlettin aviomies kuoleekin, elämä hymyilee. Toistamiseen leskeksi jääneenä hän viimeinkin suostuu Rhett Butlerin kosintaan, mutta onko lopputuloksena kaikkien aikojen rakkaustarina vai kahden täysin erilaisen ihmisen välinen helvetti?

Tuotanto ja työskentely oli melkoista hullunmyllyä: alkuperäinen ohjaaja George Cukor sai potkut jo parin viikon työskentelyn jälkeen, ja muutama muukin ohjaaja kävi kokeilemassa siipiään ennen kuin Victor Fleming ohjasi työn loppuun. Tuulen viemää (Gone with the Wind, 1939 USA) oli kirjoittamassa jopa viisitoista käsikirjoittajaa, kuka minnekin ja mitä milloinkin.

Kaikkien aikojen odotetuin ensi-ilta oli 15. joulukuuta 1939 Atlantassa, ja vastaanotto oli huikea. Tuulen viemää aloitti sieltä voittokulkunsa, joka tuntuu jatkuvan sukupolvesta toiseen. Siitä on tullut kaikkien aikojen rakastetuin elokuva, ja sen maine on saanut mittasuhteet, joita on mahdoton käsittää.

On ymmärrettävää, mutta samalla myös valitettavaa, että miespuoliset katsojat edelleenkin vierastavat tätä elokuvaa pitäen sitä hömpötyksenä - minäkin tein niin vuosien ajan. Vaikka kyseessä onkin kaikkien aikojen "naiselokuva", on se kaunis, loistava elokuva jota ei kannattaisi sivuuttaa.