Kummisetä
- The Godfather (1972)
"I believe in America"
New York 1945. Toinen maailmansota on ohi ja maailma heräämässä
uuteen, parempaan aikakauteen. Muutoksen tuulet puhaltavat myös
New Yorkin mafiassa. Perinteisten mafian hallitsemien alojen (viina,
prostituutio, uhkapeli) rinnalle on astumassa uusi vaarallinen ala,
huumeet.
Vito Corleone, kaupungin suurimpiin lukeutuvan mafiaperheen johtaja,
Don, ei ole mielissään muutoksesta. Hän pitää
huumeita vaarallisina ja pitäytyisi mieluummin vanhassa. Ongelma
on, etteivät kaikki hänen mielipiteitään ja
aatteitaan hyväksy. Edessä on väistämättä
mafiasota, jossa määritellään uudelleen kullekin
kuuluvat asiat ja alueet.
"I'll make you an offer
you can't refuse"
1972 valmistunut Kummisetä (The Godfather aka Mario
Puzo's The Godfather, 1972 USA) perustuu Mario Puzon samannimiseen,
kolme vuotta aiemmin ilmestyneeseen romaaniin. Elokuvayhtiö
Paramount osti kirjan oikeudet välittömästi sen ilmestyttyä,
vaikkei yhtiöllä ollut hajuakaan mitä se niillä
tekisi. Muutaman vuoden jahkailun jälkeen yhtiö päätti
antaa elokuvan nuoren Francis Ford Coppolan ohjattavaksi. Hän
ei suinkaan ollut ensimmäinen, jolle elokuvaa tarjottiin (mm.
Arthur Penn ja Sergio Leone kieltäytyivät kunniasta) ja
hieman vastahakoisesti Coppola tehtävään suostui.
Loppu onkin historiaa: elokuva sai kolme Oscaria ja poiki kaksi
hienoa jatko-osaa. Internet Movie Databasen top-listalla se pitää
ensimmäistä sijaa.
Paramountin studiopäälliköiden oivallus, että
amerikanitalialaisen taustansa vuoksi Coppola toisi elokuvaan sen
kaipaamaa henkeä, osoittautui nerokkaaksi. Heti alusta lähtien
huomaa, että kyseessä ei ole tavallinen, pelkistetty kertomus
mafiasta, vaan syvällinen, tunnelmallinen matka niin sen kuin
koko Yhdysvaltojen lähihistoriaan. Tätä matkaa Coppola
lavensi entisestäänkin kaksi vuotta myöhemmin valmistuneessa
jatko-osassa.
Kummisetä on elokuva, josta on mahdotonta löytää
mitään harkitsematonta tai puolivillaisesti kokoon kyhättyä
kohtaa. Jokainen kohtaus on tarkasti suunniteltu ja loppuun asti
hiottu. Tästä huolimatta elokuvasta ei paista läpi
ylituotanto, vaan se pitää katsojan rautaisessa otteessaan
alusta loppuun saakka. Coppola vie katsojan mafiaperheen sisälle,
sen arkeen ja intiimeimpiinkin tilanteisiin ja katsoja saa elää
tuon ajanjakson ja elämäntavan täydellisenä
pienintä hengenvetoa myöten. Kaiken yllä leijuu Nino
Rotan henkeäsalpaavan hieno ja tunnelmallinen musiikki.
Elokuvan kaksi keskeisintä roolisuoritusta tekevät Marlon
Brando (Alaston satama) Vito Corleonena sekä Al Pacino (Carlito's
Way) hänen seuraajakseen nousevana Michaelina. Muistettakoon,
ettei kumpaakaan alun perin edes haluttu koko elokuvaan: Brandoa
pidettiin oikukkaana, entisenä suuruutena ja Pacinolle naureskeltiin
avoimesti vielä kuvausten alettuakin. Molemmat kuitenkin tekevät
Kummisedässä elokuvauransa hienoimmat roolisuorituksensa.
Kaikkia näyttelijöitä aina pienimmistä sivuosarooleista
lähtien voisi ylistää taivaisiin, siksi myös
he tekevät vakuuttavaa työtä. Valokeilaan heistä
nousevat parhaiten Robert Duvall (Tom Hagen), James Caan (Sonny),
John Cazale (Fredo) sekä Diane Keaton (Kay Armstrong).
Mikäli jostain syystä olet välttynyt Kummisedältä
kaikki nämä vuodet, kannattaa moinen erhe korjata välittömästi.
Kummisetä ei nimittäin ole ainoastaan hyvä ja viihdyttävä
elokuva, se on paljon enemmän.
Elokuvaa ei toistaiseksi ole julkaistu erikseen, vaan kaikki osat
sisältävässä The Godfather Collectionissa. Kokoelman
ainoa miinus tulee kuvasta, joka ei anna oikeutta tämänlaiselle
elokuvalle. Toki kuva on anamorfinen, mutta sen taso vaihtelee aina
ala-arvoisesta kelvolliseen. Kuvassa on rakeisuutta ja jonkin verran
roskaisuutta, paikoittain siinä esiintyy myös pehmeyttä.
teksti: ©
2004 Kari Glödstaf

|