Suuri paraati

The Big Parade (1925)

  • 5

King Vidorin ohjaama Suuri paraati lukeutuu ikävuosistaan huolimatta sotaelokuvan helmiin. Kertomus ensimmäiseen maailmansotaan matkaavista amerikkalaisnuorista on koskettava sekoitus draamaa ja sotat…

Kari Glödstaf
julkaistu 2009-02-13 / päivitetty 17.03. klo 14:02

KUVA 1

Renée Adorée ja John Gilbert
Renée Adorée ja John Gilbert 

Suuri paraati

Ohjaus King Vidor
Näyttelijät John Gilbert, Renée Adorée, Tom O'Brien, Karl Dane
Maa Yhdysvallat
Pituus 126 min.
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 1925 Metro-Goldwyn-Mayer.

Monille elokuvan ystäville ensimmäinen amerikkalainen sotaelokuvaklassikko on Lewis Milestonen kuuluisa Länsirintamalta ei mitään uutta –filmatisointi vuodelta 1930. Mutta osattiin sitä aiemminkin. 1910-luvun propagandaelokuvien jälkeen sotaelokuva vetäytyi muutamaksi vuodeksi taka-alalle, kunnes palasi takaisin parrasvaloihin entistä ehompana ja näyttävämpänä. Tästä voidaan hyvin pitkälti kiittää nuorta ja kunnianhimoista King Vidoria, jonka Suuri paraati (1925) paitsi sysäsi lajityypin uuteen nousuun ja nosti sen aivan uudelle tasolle, myös lukeutuu edelleen sen kestävimpien klassikoiden joukkoon.

Suuri paraati oli monen osaavan tekijän kollektiivinen taidonnäyte. M-G-M:llä työskennellyt Vidor oli saanut hieman nimeä edellisellä elokuvallaan Kiusausten saari (Wild Oranges, 1924), jonka seurauksena hän halusi kokeilla taitojaan vieläkin vaativampien tuotantojen parissa. Vaikka sotaelokuvat eivät tuohon aikaan suosiota nauttineetkaan, onnistui Vidor taivuttelemaan tuotannonjohtaja Irving Thalbergin antamaan hänelle mahdollisuuden sellaisen filmaamiseen. Ensi alkuun Thalberg epäröi, mutta nähtyään Vidorin kuvaamia taisteluotoksia hän vakuuttui ohjaajansa kyvyistä. Thalbergin ei tarvinnut katua päätöstään, sillä Suuri paraati osoittautui aikakautensa suurimmaksi menestykseksi: alle puoli miljoonaa dollaria maksanut elokuva palautti siihen sijoitetut rahat monikymmenkertaisesti takaisin ja sitä esitettiin pelkästään New Yorkissa yli puolentoista vuoden ajan. Valtaisa menestys myös lujitti M-G-M:n asemaa Hollywoodin johtavana studiona, nosti kertaheitolla Vidorin kuuluisuuteen ja teki pääosanesittäjästään John Gilbertistä supertähden.

Elokuva alkaa keväästä 1917. Amerikkalaisten rauhallinen hiljaiselo päättyy, kun maa päättää liittyä Euroopassa riehuvaan sotaan. Euroopan vapauttamista pidetään kunnia-asiana ja jokainen kynnelle kykenevä nuorukainen lähtee rintamalle innokkaana. Jim Apperson, rikkaan teollisuuspohatan poika ei ole kiinnostunut sotimisesta, mutta kun suurin osa ystävistäkin liittyy armeijaan, myös Jim päättää tehdä niin. Kotiin häntä jäävät kaipaamaan paitsi perhe, myös hänen rakastettunsa. Koulutusaikana Jim tutustuu kahteen työläisnuorukaiseen, “Bull” O’Haraan ja “Slim” Jenseniin. Kolmikosta tulee erottamattomat ja pelottomina he käyvät kohti sotaa, joka osoittautuu kuitenkin varsin erilaiseksi kokemukseksi, kuin mitä he ovat etukäteen kuvitelleet. Nuorukaisten tie vie Pohjois-Ranskaan, pieneen Champillonin kylään.

Vidor halusi toteuttaa elokuvansa ilman edelliselle vuosikymmenelle ominaista sotapropagandaa ja patriotismia, joten hän tilasi elokuvan tarinan sotaveteraani Laurence Stallingsilta. Itsekin Pohjois-Ranskassa sodan aikana palvellut Stallings tiesi, millaista sodankäynti konkreettisesti oli ollut. Niinpä elokuva ei edeltäjistään poiketen keskity pelkästään sotatapahtumiin, vaan antaa yllättävän paljon aikaa ja tilaa niin roolihahmoilleen kuin sotilaiden arjen kuvaamiseenkin. Tarina käynnistyy rauhallisesti ja elokuvan ensimmäinen puolisko vietetään täysin erossa sotatapahtumista. Arjen yksitoikkoisuutta ja sotilaiden pitkästyttävää odotusta keventävät humoristiset tilanteet, joita syntyy pääosin eri kieltä puhuvien ihmisten väärinkäsitysten myötä. Mukana on myös romantiikkaa Jimin rakastuessa paikalliseen Melisandeen. Vidorin maltillinen lähestymistapa tuottaa varmasti pettymyksen monelle taistelukohtauksia janoavalle katsojalle, mutta näin hän saa kehitellä tarinan keskeisiä hahmoja rauhassa, eivätkä nämä jää puolihuolimattomasti esitellyiksi.

Verkkaisen oloisen alkupuoliskon jälkeen siirrytään rintamalle, jossa sodan helvetti näyttäytyy heti kaikessa kauheudessaan. Huolettomat nuorukaiset saavat tylysti kokea, ettei sotiminen olekaan heidän kuvittelemaansa glooriaa, vaan elämää, jossa kuolema on alituisesti läsnä. Erinomaisena miljöiden kuvaajana muistettu Vidor kuvaa taistelutantereen tapahtumia hämmästyttävän todenmukaisesti ja onnistuu välittämään sodan kauhut ja sotilaiden tunteman pelon täydellisesti. Lopun yölliset taistelut juoksuhaudoissa lukeutuvat armottomuudessaan elokuvan komeimpiin jaksoihin ja sodanjälkeiset otokset taistelukentän ruumiskasoista, hävitetyistä kylistä ja kotinsa menettäneiden kulkueista koskettavat edelleen.

Ensiluokkaisen sotakuvauksen rinnalla elävät yksinkertaiset, tavalliset henkilöhahmot. Amerikkalaisille sotaelokuville tyypilliset sankarihahmot loistavat poissaolollaan ja elokuva koostuukin luonnollisista jokamieshahmoista, joita Vidor taitavasti käsittelee. Näyttelijöiden työskentely on hillittyä ja he suoriutuvat työstään kiitettävästi. John Gilbert osoittaa osaavansa muutakin kuin hymyillä valloittavasti ja Renée Adorée tukee häntä erinomaisesti. Gilbertin ja Adoréen yhteisissä kohtauksissa on aitoa tunnetta ja rakastavaisten ero Jimin lähtiessä rintamalle lukeutuu elokuvan kuuluisimpiin kohtauksiin. Karl Danen esittämän “Slim” Jensenin yliampuva roolihahmo on muuten erinomaisen kokonaisuuden ainoa mainittava kauneusvirhe.

Suuri paraati on erittäin laadukas sotaelokuva, joka paranee katselukerta toisensa jälkeen. Se on erinomainen sekoitus koskettavaa draamaa, kevyttä komiikkaa, romantiikkaa ja ihmiskohtaloita – sotaa tietenkään unohtamatta. Vidorin ohjaus on maltillista ja kokonaisuus napakka, eikä elokuvassa ole merkkiäkään lajityypille ominaisista latteuksista. Ensi alkuun elokuvan verkkainen etenemistahti saattaa tuntua pitkästyttävältä, mutta mitä useammin elokuvan katsoo, sitä vähemmän moiseen kiinnittää huomiota. Suuri paraati on kaikilla osa-alueillaan toimiva amerikkalaisen sotaelokuvan suuri, aikaa kestävä klassikko.

teksti: © 2006 Kari Glödstaf

Seuraa meitä

PINNALLA

Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202