Englantilaisen kansansankarin, köyhiä ja sorrettuja puolustaneen Robin Hoodin legenda on filmattu lukemattomia kertoja paitsi elokuviksi, myös tv-sarjoiksi. Ensimmäinen huomioitava versio valmistui 1922 aikansa suuren tähtinäyttelijän, Douglas Fairbanksin toimesta. Viimeinen keskeinen päivitys tehtiin puolestaan 1991 Kevin Costnerin tulkitessa nimihahmoa. Monista eri näkemyksistä ja tähtinäyttelijöistä huolimatta se kaikkein tunnetuin ja rakastetuin filmatisointi valmistui jo 70 vuotta sitten Warner Bros. –yhtiön studioilla.

Warner oli osunut todelliseen kultasuoneen 1930-luvun puolessa välissä kiinnittämällä riveihinsä tasmanialaissyntyisen Errol Flynnin. Komearaamisesta ja poikamaisesti virnistelevästä Flynnistä tuli varsin nopeasti merkittävä tähti, joka hallitsi suvereenisti niin merielokuvat (Kapteeni Blood, 1935), satuelokuvat (Prinssi ja kerjäläispoika, 1937) kuin historialliset sotakuvauksetkin (Ne 600 urhoollista, 1936). Kun Warnerin suurin tähti James Cagney riiteli yhtiön kanssa sopimuksestaan, oli Flynnin valinta selviö suunnitteilla olleen Robin Hood –elokuvan pääosaan. Ohjaus annettiin William Keighleyn käsiin, mutta lopulta Michael Curtiz kiinnitettiin projektiin toiminnan takaamiseksi.

Robin Hoodin tarina sijoittuu 1100-luvun lopun Englantiin. Kuningas Rikhard Leijonamieli on ristiretkellään jäänyt Itävallan hallitsijan Leopoldin vangiksi ja hänen katala veljensä, prinssi Juhana on kaapannut vallan itselleen. Juhanan sijaishallinnon aikana maa ajautuu vakavaan kriisiin hänen miestensä harjoittaessa mielivaltaista terroria kansalaisia kohtaan.

Sir Robin Locksleystä on harvoja, jotka uskaltavat nousta Juhanaa vastaan. Moinen öykkäröinti on tilapäisen kuningashuoneen mielestä tuomittavaa ja niinpä Robin Hoodista tulee lainsuojaton. Se ei kuitenkaan estä häntä tekemästä yllätyshyökkäyksiä tyrannia kohtaan ja antamasta näin sorretulle kansalle toivonkipinää paremmasta huomisesta.

Warner ei juuri pihtaillut historiallisissa elokuvissaan, mutta Robin Hoodin seikkailuissa yhtiö otti suuremman riskin kuin kertaakaan aiemmin. Elokuva kuvattiin Technicolorilla, jonka seurauksena sen tuotantobudjetti kaksinkertaistui ollen lopulta yli kaksi miljoonaa dollaria. Uhkapeli kuitenkin kannatti, sillä elokuvan huikea värimaailma lumoaa katsojansa edelleen, aivan kuten sen näyttävät lavasteet ja hulppea puvustuskin. Valtava menestys lippuluukuilla nosti elokuvan myös Oscar-akatemian listoille ja neljästä Oscar-palkinnosta jäi hyppysiin lopulta kolme (lavastus, leikkaus, musiikki). Ainoastaan parhaan elokuvan kategoriassa se jäi ilman kirkkainta palkintoa, siinä voiton vei Frank Capran tyylikäs Komedia meistä ihmisistä (1938).

Robin Hoodin tarina on esimerkillinen kertomus oikeudenmukaisuudesta sekä uskollisuudesta valtiota kohtaan ja tätä puolta elokuva tarjoaakin melko tavalla. Onneksi mukana on kuitenkin runsaasti vauhtia, romantiikkaa, huumoria sekä toimintaa, joten yhteiskunnalliset elämänohjeet eivät nouse elokuvan keskeisimmäksi anniksi. Mutta vaikka kyseessä onkin vauhdikas ja nautittava kokonaisuus, olisi monia tapahtumia voinut kieltämättä syventää – nyt henkilöt käytännössä tempaistaan mukaan tapahtumien keskipisteeseen ilman suurempia perusteluja. Toisaalta tämä olisi voinut johtaa Kevin Costnerin vision kaltaiseen puuduttavuuteen ja pitkäveteisyyteen. Elokuvan huipentuma on Flynnin ja Basil Rathbonen esittämän Gisbornen Sir Guyn miekkailubaletti.

Robin Hoodin seikkailut sisältää yhden Warnerin parhaimmista roolituksista. Flynn sopii rooliinsa loistavasti ja hänen vastanäyttelijänään toiminutta Olivia de Havillandiakaan ei voi kuin ylistää. Parivaljakko esiintyi yhdessä yhteensä kahdeksassa elokuvassa ja on syystäkin jäänyt historian lehdille yhtenä kaikkien aikojen valkokangaspareista. Robinin vastustajina nähdään Claude Rains (prinssi Juhana), Rathbone sekä Melville Cooper, joka tulkitsee yksinkertaista Nottinghamin sheriffiä hauskasti. Kun vielä sivuosissa on Patric Knowlesin, Una O’Connorin sekä Alan Halen kaltaisia takuunäyttelijöitä, on miehitys kauttaaltaan kunnossa. Mainittakoon, että Hale näytteli pikku-Johnia myös Fairbanksin Robin Hoodissa (1922).

Teksti © 2008 Kari Glödstaf