Panssarilaiva Potemkin

Bronenosets Potemkin (1925)

| DVD
  • 5

Neuvostoliittolaisen mykkäelokuvan tunnetuin edustaja on varmastikin Panssarilaiva Potemkin, joka kertoo tarinan vuoden 1905 vallankumoukseen osallistuneista matruuseista.

Kari Glödstaf
julkaistu 2009-12-13 / päivitetty 14.12. klo 00:12

KUVA 4

Panssarilaiva Potemkin
Panssarilaiva Potemkin 

KUVA 3

Panssarilaiva Potemkin
Panssarilaiva Potemkin 

KUVA 2

Panssarilaiva Potemkin
Panssarilaiva Potemkin 

KUVA 1

Panssarilaiva Potemkin
Panssarilaiva Potemkin 

Panssarilaiva Potemkin

Ohjaus Sergei Eisenstein
Näyttelijät Aleksandr Antonov, Vladimir Barski, Grigori Aleksandrov, Mihail Gomorov
Maa Neuvostoliitto
Pituus 74 min
Lisätietoja IMDb
Kuvat © 1925 Goskino ja Mosfilm.
  • Kuva 4
  • Ääni 4
  • <li><span class="arvot">Ekstrat</span> <span class="pisteet p3-5">3</span></li> <li><a href="#levytiedot">Lisää alla</a></li>

DVD

“We must stand in the front ranks of the revolution.”

Panssarilaiva Potemkin on yksi elokuvahistorian kivijaloista, jättiläinen, joka on edelleenkin yhtä elinvoimainen ja energinen kuin ilmestyessään liki kahdeksankymmentä vuotta sitten. Se on neuvostoliittolaisen mykkäelokuvan suuri yksinäinen, johon kaikkia tuon aikakauden elokuvia väistämättä vertaillaan. Tämä ei tietenkään ole reilua muita elokuvia ja elokuvantekijöitä kohtaan, mutta se kertoo väistämättä sen, kuinka vahva elokuva Potemkin on. Se on elokuvallinen aarrearkku, josta löytää aina jotain uutta ja hämmästeltävää.

Panssarilaiva Potemkinin oli alkujaan tarkoitus olla ainoastaan yksi jakso suurelokuvasta, joka käsittelisi vuoden 1905 epäonnistuneen vallankumouksen tapahtumia. Näin ollen Sergei Eisenstein ei kiinnittänyt siihen ensi alkuun suurempaa huomiota, ajankohtaiseksi se tuli vasta, kun kuvausryhmä joutui huonojen sääolosuhteiden takia siirtymään Leningradista Odessaan. Eisenstein sai inspiraation ja alkoi intensiivinen työskentely, jossa jokainen elokuvaryhmän jäsen antoi itsestään kaiken irti. Se kannatti, sillä Panssarilaiva Potemkin lukeutuu edelleenkin kaikkien aikojen suurimpien ja arvostetuimpien elokuvien joukkoon. Se on Jean Renoirin Pelin sääntöjen (1939) kanssa ainoa elokuva, joka on ollut mukana jokaisella Sight & Sound –lehden järjestämällä maailman parhaat elokuvat –listalla. Parhaimmillaan Potemkin on yltänyt sijalle kolme, vuonna 1972. Vuoden 2002 äänestyksessä se jakoi seitsemännen sijan yhdessä F. W. Murnaun Auringonnousun (1927) kanssa.

Potemkinin miehistö on kyllästynyt epäinhimilliseen kohteluun sekä laivalla tarjoiltavaan ala-arvoiseen ruokaan. Kun he valittavat tästä päällystölle, aiotaan osa miehistöstä teloittaa. Matruusi Vakulintšukin (Aleksandr Antonov) johdolla miehistö nousee kapinaan sortajiaan vastaan. Kapina onnistuu ja Potemkinista tulee vallankumouksen esikuva, joka saa kansan tuen puolelleen.

Potemkin on suuri sotaelokuva, tunteisiin vetoava teos, joka ei kuitenkaan ole millään muotoa imelä tai siirappinen, kuten amerikkalaiset virkaveljensä. Toisin kuin monissa muissa aiheen tulkinnoissa, Potemkinissa ei ole yksittäistä sankaria, joka luovisi joukkonsa voittoon. Sankarin roolissa on koko kansa, jokainen joka osallistuu kapinaan, on yhtä tärkeä. Ihmisten sorto ja yhteiskunnan kaaos ovat käsin kosketeltavan todellisia, kuten myös se toivon pilkahdus, jonka Potemkin heissä saa aikaan. Kohtaus Odessan satamassa on vahvuudeltaan ja tunteeltaan jotain ylittämätöntä. Sillä hetkellä kansa yhtyy Potemkinin miehistön sanomaan, kädet puristuvat nyrkkiin ja joku huutaa: alas tsaarinvalta! Tämän jälkeen paluu entiseen on mahdotonta. Potemkinia onkin kuvattu ihmisyyden manifestiksi, elokuvaksi, joka antaa jokaiselle sorretulle toiveen paremmasta.

Vaikka toiset pitävätkin Potemkinia autenttisena historian kuvauksena, se ei ole sitä. Tosielämässä panssarilaivan miehistön kapina päättyi tappioon eivätkä historioitsijat ole varmoja siitä, tapahtuiko Odessan portailla verilöylyä vai ei. Eisensteinin tavoitteena onkin ollut yhdistellä vuosien 1905 ja 1917 vallankumouksia ja niiden tapahtumia, aatteita ja toiveita. Potemkinin luoma illuusio on kuitenkin niin vahva, että elokuvaa on alettu pitää autenttisena kuvauksena aikakautensa tapahtumista. Aivan samoin kävi muutamaa vuotta myöhemmin Eisensteinin elokuvalle Lokakuu (1927), jonka Talvipalatsin valtausta kuvaavia kohtauksia erehdyttiin pitämään todellisina.

Panssarilaiva Potemkin on tunnettu monista kohtauksistaan, jotka ovat syöpyneet ikiajoiksi katsojien mieliin: pilaantunut liha, kauhukuva hirtetyistä miehistön jäsenistä, Vakulintšukin kuolema sekä tietysti Odessan portaat, Chaplinin Kultakuumeen kengänsyönnin ohella yksi elokuvahistorian kuuluisimmista kohtauksista. Teknisesti se jalostaa saksalaisten kehittämän liikkuvan kameran käytön äärimmilleen: kameraa varten rakennettiin portaiden viereen rata, jonka avulla sitä voitiin liikuttaa helposti edestakaisin. Tämän lisäksi käytettiin käsikameraa, jonka käyttäjä kaatuili, hyppi sekä juoksenteli ympäri portaita. Pelkästään tekniseltä toteutukselta kohtaus ei olisi ylivertainen, mutta Eisenstein summaa kohtaukseen koko kansan kohtalon sekä vallanpitäjien tavan ratkaista kansan syvissä riveissä kytevän kapinamielialan.

Elokuvan sydän on sen salamannopea leikkaus, montaasi, jota Eisenstein oli käyttänyt menestyksekkäästi jo esikoiselokuvassaan Lakko. Potemkinissa hän meni kuitenkin vielä pidemmälle. Yksikään otos ei kestä muutamaa sekuntia kauempaa ja elokuva liikkuukin seurattavuuden ja sekamelskan välisellä linjalla – muutama leikkaus lisää ja koko sen illuusio ja voima särkyisi. Skeptisimmät elokuvan ystävät ovatkin todenneet, ettei elokuva ole mennyt teknisesti yhtään eteenpäin sitten Potemkinin. Tämä ajatuksia herättävä lausahdus kuvaa hyvin, kuinka ainutlaatuinen teos se on.

Vaikka Potemkin onkin nykyään arvostettu teos, voisi kaikki olla toisin. Ensimmäisten näytösten jälkeen se painui unholaan eikä sitä levitetty käytännössä lainkaan. Itse asiassa koko elokuva oli vaarassa kadota. Viimein asialle tehtiin jotain myymällä elokuvan alkuperäisnegatiivi Berliiniin, silloiseen eurooppalaisen elokuvan keskukseen. Sieltä Potemkin aloitti maailmanvalloituksensa, mutta negatiiville kävi vuosien saatossa huonosti. Se tuhoutui, mikä tarkoittaa, ettei täysin alkuperäistä, vuoden 1925 versiota ole enää olemassa. Elokuva myös kiellettiin monissa maissa, Suomessa sen ensimmäinen virallinen esitys oli vuonna 1952, Iso-Britanniassa 1954 sekä Portugalissa vasta 1974.

Teksti: © 2005 Kari Glödstaf

DVD: Atlantic Film on nyt tuonut Potemkinin ensi kertaa digitaalisesti restauroituna DVD:lle ja Blu-raylle. DVD:n kuvaformaatti on full screen 1.33:1-kuvasuhteella, ja ääniraitana kuullaan DD 5.1:ä. Julkaisu on kaikin puolin laadukas: yli 80-vuotiaan elokuvan visuaalista puolta on ehkä vaikea arvioida, mutta ääniraita toistuu ainakin 5-kanavaisena komeasti.

Lisämateriaalina on mielenkiintoinen 40-minuuttinen dokumentti elokuvan käymistä vaiheista suhteessa sensuuriin ja restaurointiin. Saksankielinen dokkari on myös tekstitetty.

DVD-teksti: © 2009 Anton Vanha-Majamaa

Seuraa meitä

PINNALLA

Laura Birn ja Tommi Korpela

Tyhjiö

| DVD | 01.02.

Tyhjiö on hilpeä viilto nykypäivän suomalaisen viihdekulttuurieliitin kantapäihin.

Lue lisää »
Satu Silvo on Lumikungatar

Lumikuningatar

| DVD | 08.12.

Päivi Hartzell sovitti Hans Christian Andersenin sadusta tarinan, joka näkee lapsuuden liikkeenä.

Lue lisää »
KiKi Layne ja Stephan James

If Beale Street Could Talk

| 13.02.

Harlemin runollisessa sielunmessussa rakkaus ei suojele rakenteelliselta rasismilta.

Lue lisää »

ENSI-ILTA – LUETUIMMAT

DVD & BLU-RAY – LUETUIMMAT

KOMMENTOI

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

LUETUIMMAT – 6KK

ENSI-ILTA

BLU-RAY & STREAM

TELEVISIOSSA KE 20.5 KLO 21.00 TV5

Turvatalo

Denzel Washington ja Ryan Reynolds pääsevät tositoimiin addiktoivan viihdyttävässä ClA-jännärissä.


Filmgoer

Filmgoer on elokuvaan ja televisioon keskittynyt riippumaton verkkojulkaisu. Arvioimme ensi-iltoja ja muita ajankohtaisia elokuvia sekä käymme festivaaleillla Sodankylästä Helsinkiin.

PÄÄTOIMITTAJA
Aleksi Salonen

TOIMITUS
Kreeta Korhola, Samu Oksanen, Jussi Toivola, Markku Ylipalo

SEURAA MEITÄ

Filmgoer.fi 1999–2019
ISSN 1798-7202